Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. toukokuuta 2025


Kaunoista venossa kaksi; toinen sulho suuri, toinen morsian totinen. Soutelevat, joutelevat. Neiti vieno virkkaa: »Minne matka morsiamenSyttyvi urohon silmä: »Katso kaikkianne, nää etkö utuista nientäLuo silmän selälle neiti: »Kuin kuparilanka hämärästä häämöttäviSoutelevat, joutelevat. Mies väkevä virkkaa: »Etkö jo enempi nähne

Käki kukkui kuusikossa, Käki kukkui, lintu lauloi, Kukkui muien kuultavaksi, Autuallisten iloksi, Ei minulle milloinkana, Ei kuku ajasta siitä, Kun kerran emoni kuoli, Kaatui kaunis kantajani. Elköhön emoton lapsi, Elköhön sinä ikänä Kauan kuunnelko käkeä Päivän puolelta mäkeä: Kun käki kukahtelevi, Niin syän sykähtelevi, Syän syttyvi tulelle, Pää palolle paukahtavi.

Turhaan uurran ja puurran. »Tee kuin minä, paista vaan, sulaa hankikin suurinEntä jos kansa mun kiroaa? Enkö ma kiroa vastaan? »Tee kuin minä, paista vaan, syttyvi sydänkin kylminUUSI T

Valkeat leimutkoot yli yön, kunis syttyvi Eos huomensynty, ja hohtakohon kajo taivohon saakka, etteivät hiuskaunot akhaijit yön pimeässä pääsisi karkaamaan veden vankkoja harjoja halkoin.

Taas syttyvi silmäs tuike, taas poskilles puna saa, Ja voi sitä, ken hiuskarvaa nyt päästäsi notkistaaJa linnasta hän taluttaapi kuningattaren ilmoillen, Ja vastahan kansan joukko jo rientävi riemuillen, Ja on kuin laulua hellää ja vienoa taasen sois, Mut aamulaulua on se, on iäks mennyt pois. Kuningatar istuimellaan taas istuvi loistossaan, Ihanaisena niinkuin päivä ja kuuluna ympäri maan.

Yhä raivoo suosion myrsky, Yhä häntä nyt huudellaan; Kun syttyvi tunteet kerran, Vähitellen ne tyyntyy vaan. Mut turhaan vuottavi kansa: Pois riensi jo mainio maan, Hän ulkona vilpastuttaa Sydäntulta ja -tunteitaan. Oman nuoruutensa hän kertoi, Oman lauloi rakkauden: Siks lämpö ja into ja voima, Siks kyynele kaipauksen. K

"Jo nyt olet vapaa, äiti! pelastukses hetki nyt lyö. Tule päivän valkeuteen nyt, jo mennyt on pitkä ! Taas syttyvi silmäs tuike, taas poskilles puna saa, Ja voi sitä, ken hiuskarvaa nyt päästäsi notkistaa!" Ja linnasta hän taluttaapi kuningattaren ilmoillen, Ja vastahan kansan joukko jo rientävi riemuillen.

Taas syttyvi silmäs tuike, taas poskilles puna saa; Ja voi sitä, ken hiuskarvaa nyt päästäsi notkistaaJa linnasta hän taluttaapi kuningattaren ilmoillen, Ja vastahan kansan joukko jo rientävi riemuillen. Ja on kuin laulua hellää ja vienoa taasen sois, Mut aamulaulua on se, on ijäks mennyt pois.

Käki kukkui kuusikossa, Käki kukkui, lintu lauloi, Kukkui muien kuultavaksi, Autuallisten iloksi, Ei minulle milloinkana, Ei kuku ajasta siitä, Kun kerran emoni kuoli, Kaatui kaunis kantajani. Elköhön emoton lapsi, Elköhön sinä ikänä, Kauan kuunnelko käkeä Päivän puolelta mäkeä: Kun käki kukahtelevi, Niin syän sykähtelevi, Syän syttyvi tulelle, Pää palolle paukahtavi.

Päivän Sana

heittoesineitä

Muut Etsivät