United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tohahti tuuli, heräsivät henget kaikki. Mutta myös viha virisi: »Kostanko isien kohlut?» Torattihin, taisteltihin. Taivas sees, siniset järvet. Myrsky mylvähti. Jyristen suistui puut pihoilta Suomen, kaatui vallan kukkuloilta. »Hei», sanoi katajan henki, »Minä itse Suomen suurin.» Taipui tuulet taittumatta. Niin välähti veljesvaino. Suot savusi, tiet tihusi, kärysi katajamieli. Pitkä yö. Sarasti.
Yö nostaa ikuista valtikkaa.» Jo unet, jo pilvet sammukaa! On kuollut koko kukkamaa, mut silmämme ei unta saa. Ja kaihojemme siivet lyö, vaikk' on jo talvi, on jo yö. Kaikk' kevään lapset syksy vei, mut meitä ei, mut meitä ei. Oi talven talvi, syksyn syys, oi öiden äiti, iäisyys, sa yksin meille levon suot, sa unen silmihimme tuot.
He ensin tanhus oman laulun mukaan; taas hetkeks seisahtivat, vaikenivat, tekivät noista kuvioista yhden. Oi laulun Luojatar, mi pitkän ijän neroille suot ja kunnian ja heidän taas kauttaan kaupungeille, valtioille! Säteesi salli mulle, että voisin näyt piirtää muille niinkuin näin ne itse; sun voimaas kertokoon nää säkeet niukat!
Kumpaakin helli, kumpikin on sinun. Ja jos suot ihastuneen orja-raukan Sun sulokädestäsi armon pyytää, Niin ijäks hänen onnensa sa turvaat. ANNA. Mik' on se?
En pyydä Sinulta rakastavaista olentoa ehtona, en oikeutena, en välttämättömyytenä, mutta jos armosta sen minulle kerran suot, kun en sitä enää osaa odottaakaan, ikäänkuin pienenä palkkiona, jos ja sitten kun katsot minun sen ansainneeni, niin kiitän minä Sinua siitä. Kas, nythän voin puhua Jumalalle kuin isälle. Niin isälle ja Isälle!
Koettakaahan tulla toimeen, ehkä sitten saatte apua, kun ensin ovat Pohjan suot peratut, jotka tätä nykyä ovat hallituksen huolena, ja rukoilkaa Jumalaa, että hän antaisi teille suotuisampien tuulien puhaltaa.» Oletteko rukoilleet Jumalaa? »Lieneehän tuota sitäkin. Ja välistä pitääkin lomaa. Mutta ei se näy enää kuulevan nykykansan valituksia.
Ylipääsemättömät suot ja kalliot tuottivat minulle pitkiä kierroksia. Monen tunnin kuluttua aurinko viimeinkin sumun tieltään lakaisi ja muutamassa silmänräpäyksessä lumen sulatti. Uusilla voimilla virkistettynä koetin minä tutustua tähän ihmisettömään kukkulaan. Minä seisoin jo melkein 14,000 jalan korkeudella, meren pinnasta luettuna.
Kun kaikillen sä rauhan suot, ja vastustuumat vatsaas juot, niin olet kunnon mies. Kun silmät, korvat ummistat ja omantuntos laajennat, voit olla kunnon mies. Jos järki, tunne poljetaan, sä ällös hiisku sanaakaan, niin olet kunnon mies. Lyö rintoihis ja lausu näin: "Kun teen mä virkatehtäväin, niin olen kunnon mies!" Ja sua kiittää isänmaa ja haudalleskin kirjoittaa: "täss' lepää kunnon mies!
Vain tänään vapaus suokaa mulle, jotta taas mun selkeneisi sieluni! Ma pian luo velvoitusteni taas palajan. ANTONIO. Mun epäröimään saat. Mit' osaan tehdä? Mä erhetyksen huomaan tarttuvan. TASSO. Jos mun sua uskottava on, jos suot sa mulle hyvää, niinpä toimeen saa se mitä toivon mä, min sinä voit! Mun silloin päästää ruhtinas, ja mitään en suosiostaan silloin kadota.
Kun kaikillen sä rauhan suot, Ja vastustuumat vatsaas juot, Niin olet kunnon mies. Kun silmät, korvat ummistat, Ja omantuntos laajennat, Voit olla kunnon mies. Jos järki, tunne poljetaan, El' hiisku koskaan sanaakaan, Niin olet kunnon mies. Lyö rintoihis ja lausu näin: »Kun teen mä virkatehtäväin, Niin olen kunnon mies!»