Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Tuo käytännöllinen mies, tuo innokas työntekijä, joka aina näki niin selväksi tiensä eikä koskaan tuhlannut aikaa tyhjiin haaveiluihin, antautui tänä iltahetkenä ehdottomasti tunteiden haltuun, yksin sentähden, että yksi muisto lakkaamatta vainosi häntä, muisto siitä hetkestä, kun hento tyttönen kuin vapiseva linnunpoika etsi suojaa hänen rinnoillaan ja kun hänellä oli oikeus suojella häntä.
Vaikka toinen ruuhi oli ainoastaan muutaman kyynärän päässä tästä paikasta ja indiani varmaankaan ei vielä ollut ennättänyt saada pyssyänsä uudelleen latinkiin, ei Hirventappajalla kuitenkaan ollut aikaa ottaa ruuhta haltuunsa. Nyt oli henkeä varjeleminen ja sentähden syöksi hänkin metsikköön suojaa etsimään.
Eläimiä kutsu, Jotk' alastonna ilmain ärjyt kestää, Alttiina elementtein raivolle, Ja suojaa vailla, luontoaan vaan noutaa, Oo, niitä pyydä sua mairimaan. Niin näet, TIMON. Ett' olet narri sinä. Mene! APEMANTUS. Sa rakkaamp' olet mulle nyt kuin koskaan. TIMON. Sa vihatumpi. APEMANTUS. Miks? TIMON. Kun kurjaa mairit. APEMANTUS. En mairi, sanon vain, ett' olet raukka. TIMON. Miks etsit mua?
Ei, sisareni, ennenkuin kerjäämme leipämme itaralta langoltamme, joka huusi itselleen isän parhaat tavarat polkuhinnasta, ennen lähdemme Isokyröön ja anomme suojaa päämme päälle unkarilaiselta orpanaltamme, joka vei sen palan suustamme. Se voisi käydä hyvin kyllä päinsä, lisäsi Ester naurahtaen; onhan hän kosinut minua.
Ja kun näimme Mustan Karhun, katso, vaikka kaikki muut ravintolan-isännät olivat kieltäneet meiltä suojaa, tuli isäntä itse ulos portille meitä vastaan, toivotti meitä tervetulleeksi ja saatti meidät sisään." "Siellä näimme yhden miehen istuvan yksinään pöydän ääressä, ja hänen edessään oli vähäinen kirja.
Pois laguunin kirkasta pintaa Sua venho portille johtaa, Se silmää häikäisten hohtaa, Ja sen puhtaus viehtää rintaa. Sa sinne maihin halaat: Sa siellä tuskasi salaat! Ja jo unhon enkeli niin sinut kohtaa. Oi, rauhaa, min saari tarjoo, Oi, tyyntä, hiljaista suojaa! Ikisypressit seutua varjoo, Mut eivät tuulessa huojaa: Sä pääsit jo taistelusta, Mi saavuit polttavin vammoin!
Kun lastemme luona vieraissa käymme, olemme aivan kuin omassa kodissamme, ja kun Antti ja minä vanhoiksi käymme, kylläpä ne meille suojaa antavat, ja rahaa on meillä kyllä vielä sen verran, että saamme yhdessä pullon viinaa kulahuttaa kulkkuhumme. Katri ja Leena, mitä arvelette siitä, jos tulevana talvena häitä tehtäisiin?" "Ken häitä tekisi?" kysyi Leena arasti. "Ken häitä tekisi? ken?
Kevät oli tullut elvyttäen eloon heidän rakkautensa ja heittäen heidät joka päivä toistensa syliin missä milloinkin heidän tiellään sattui suojaa olemaan.
Koivut olivat yltänsä valkoisessa huuteessa, ja silloin tällöin pujahteli niiden alta yhtä valkea jänis levostaan pakoon. Mäkien alla näkyi Laatokka avarana, tasaisena lumikenttänä. Mikäpä tuolla kaukana näkyy? Onko se peuraparvi, joka pyrkii Töysän saareen etsien suojaa ja ravintoa, vai lienee nälkäinen susilauma? Ei ole peuroja eikä susia: ihmisiä on pitkä jono, Impilahdesta lähteneitä.
Se oli sama tyttö, jonka iloisen äänen oli kuultu niin moneen kertaan toistavan: »ihania leikkejä tulossa!» »Oi Diomedes!» hän huudahti, »Anna minulle suojaa! Katso», hän näytti rinnoillaan lepäävää lasta »katso tätä pienokaista! Se on minun se on häpeän lapsi! En ole sitä koskaan ennen omakseni tunnustanut. Mutta nyt muistan, että olen hänen äitinsä!
Päivän Sana
Muut Etsivät