Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. toukokuuta 2025
He pysähtyivät pihamaalle. Koko talo seisoi siinä huurteisten koivujen ympäröimänä. Tuskin on maailmassa mitään niin kaunista, niin haaveellisen yliluonnollista, kuin tämmöinen talvinen näky, sanoi rovasti pysähtyen portille. Se on kuin aatetta ilman sanoja, sisältöä ilman muotoa, se on kuin kiteytynyttä musiikkia. Se on vaiti, ja kuitenkin se soipi. Miksei sinusta ole tullut runoilijaa, pappa?
Jo alkoi olla Pekan viulu tällissään, ja vielä pikkuisen niin valssin tahtia alkoi hän irtaudella. Pojat valitsivat heti tyttönsä ja riensivät tanssimaan mutta tuskin olivat kerenneet usiammasti kuin kerran ympäri pyörähtää kuin Pekka lopetti jo pelinsä. "Malttakaashan kun panen vähän hartsia rokaan että soipi paremmin," sanoi hän ja alkoi kaivella taskujansa.
Soipi milloin harvasteeseen, milloin nopeasti laidasta laitaan, milloin läpäten kuin tanssin tahdissa, kuin polkan tahdissa. Mutta eihän kuka voi ajaa kirkonkello aisassa! Kenen aisa se semmoisen kellon kestäisi! Ei se ole oikea ajaja ... muu ajaja mikä lie ... ja mikä lie tuo säppikin kuun ympärillä...
Lähempänä ollen kuuluu yksi sävel, etäämpänä ollen toinen; kun ikkuna on auki, soipi puro niin, kun se on kiinni, näin; mutta aina sen kuulee ja aina siitä korva iloitsee. Mutta kaiken yli kuuluu kuitenkin pikkupuron lirinän ja lorinan ohella suuren kosken kohina. Tämän kosken muodostaa kolme vuorikoskea, jotka Mayrhofenin kylän kohdalla ja sen vainioiden keskessä yhtyvät toisiinsa.
Jumalat jos julki Jousein jännittäisi *Yhteen* sankartyöhön: Kosto eipä jäisi. *Yks'* ois yrityksein: Kostaa uomalleni, Joka multa kaikki Wei nyt viimeiseni! Ryöstikö se *kaikki*? Ei, se sit' ei saanut; Wiel' ei ole voima Suttung-siman laanut. Poikani se ryösti, Kaikki ryöstää voipi Runoissani runsas Suruni tok' soipi.
Jussi sukaisee turkin ylleen ja kengät jalkaansa ja menee ulos. Rakki vuoroin haukkuu ja vuoroin ulvoo ja juoksee tallin taa, palaa sieltä häntä koipien välissä ja vikisee, sitten taas rähisee maantielle päin. Vaiti Sht! Nyt se soipi aivan kuin kirkonkello: Pim! Pim! Pom, pom! Pim, pim! Pom, pom! Pim pom! Pim pim peli pim!
Korvissani soipi vielä äänenne, kun te minulle, hyvästi jättäessänne, sanoitte: minä olen Mayer Anshelm Rothschild ja asun rouva äitini kanssa Juutalaiskaupungissa Frankfurtissa. Jos minua tarvitsette, niin tulkaa vaan luokseni". "Olin oikein hävytön lurjus siihen aikaan", sanoi pankkiiri hymyillen.
Suloista sävelmää nyt kaikkisuus vaan soipi, Suloista myös mä mielin kaikutella. Mun riemujain saat, kulta, riemahdella, Kun yhteissointumme sun korviis soipi; Syliini vaipuos ja anna suuta Ja suudelmaksi elon hetki muuta! Lintuselle. Oi lausu, pikku lintu, Lehvissä jalavan, Kuink' aina voinet laulaa, Iloita ainian?
Sirkka uunin korvassa tyytyväisnä soipi Toukokuulla. Maa oli paljastunut lumesta, ja jäät tekivät lähtöänsä. Siellä täällä näkyi jo vihanta ruoho nousevan maasta, ja puiden lehdet olivat "hiirenkorvalla". Sattui olemaan oikein ihana Toukokuun päivä. Iloinen lapsilauma vaelsi maantietä pitkin.
Hän on siitä luonut nykyajan ehkä suurimman runoelman, "jumalallisen näytelmän", jossa viljalta vilisee ja soipi korkeita, ihmeteltäviä aatteita.
Päivän Sana
Muut Etsivät