United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Taikka tapahtui myös, että hän ei muistanut mitään, vaan tunsi ainoastaan koko ruumiinsa kihelmöitsevän kuin olisi sitä jo nyt viileskelleet iankaikkisen kadotuksen lieskat. Hän huusi niin paljon kuin jaksoi ja sätkytteli sääriään. Se oli mummon mielestä silmiinpistävin todistus siitä, että vitsa oli tarpeen ja että sielun vihollinen teki jo häijyn-ilkistä työtään tytössä. Soh!
"Soh, soh, äiti antaa velliä, äiti antaa sokeria omalle pikku kullallensa," ja nyt hän antoi, mitä parasta tiesi, hyväili ja lellitteli poikaansa ja kyseli tavan takaa: "pidätkö äidistä, onko äiti hyvä?" "On", vastasi poika, "annatko vielä tokuria?" Reeta antoi vielä, vaan rupesi sitten nukuttamaan lasta.
Ja huomenna on teidät passitettava lääkäriin. Jos niskoittelette, pääsette Hämeenlinnaan. Oi hyvä Jumala! Oi Jeesus Kristus, sinä joka pois otat maailman synnit, katso armollisesti meidän puoleemme kuin katsoit, ryövärin puoleen ristin puussa. Soh, mars! Minulla ei ole aikaa kuunnella vikinäänne.
Soh, Ráró!" Hyvä olikin, että hän nyt läimähytti hevosia, koko seura purskahti semmoiseen nauruun, että ainoastaan vaunujen kolina saattoi sitä hämmentää. Nuot neljä tulista juoksijaa nelistivät pois ja niitten jälestä neljä talonkoiraa, jotka hirveästi haukkuen seurasivat vaunuja kylän loppuun asti.
Poika tietää jo ennestään, että jos tässä talossa ei kahta hevosta heti aluksi tahdo, niin ei lopuksi saa yhtään. So so soh! vähemmällä pitää olla ! Mikä sinä olet, joka semmoista meteliä pidät on tässä ennenkin vähemmällä ennätetty. Isäntä onkin jo noussut istumaan. Kyyti on kartanolla herrat odottavat hevosta aisoihin! tuleeko vai ei?
"Mitenkä niin?" sanoi Jaakko, "kesältä se minusta tuntuu ja kesähän nyt onkin." Jaakko ei vielä tietänyt, että ihmis-sydämmessä joskus saattaa tuntua keväältä, vaikka olisikin synkkä syksy ympärillään. "Minusta kuitenkin tuntuu siltä", vastasi Valva, "vaikka en tiedä, mistä se tulee." "Soh, Musta, lähdeppäs nyt laukkaamaan, että kirkolle ennätetään."
Laiva oli hänen, ja joka kevät oli hänellä tapana se tällä tavalla toivottaa tervetulleeksi. Soh, pojat! Nyt se tulee! Pois tieltä! Elkää työntäkö sieltä takaa! Maha matalana kuin laukkaavalla hevosella oli sieltä vielä huutonsa jälkeen vähän aikaa tulla tohkaissut »Salama». Mutta sitten se yht'äkkiä vauhtiaan hiljensi, kohosi korkeammalle ja läheni juhlallisesti ja vakavasti laituria.
Saapi se juoda kahviakin, jos Meikälässä ja Heikälässä sattuvat keittämään. Mutta kun minä sanon: »Soh Polle!» ja maiskautan, täytyy sen heti muuttua hevoseksi. Me kuljemme näin alkutaipaleesta vain tuttuja seutuja. Nämä ensimmäiset paikat ovat monesti ennen käytyjä, mutta nyt ei ole aikaa niissä virkailla, nyt täytyy rientää.
Tamma juoksi yhtä kyytiä pirtin eteen. Liisa seisoi pirtin ovella, päresoihtu kädessä, ja katseli kummastellen miehensä kotiintuloa. Soh ... so soh! Matti harasi pimeätä silmillään, näki jonkun seisovan jollakulla ovella ja heiluttavan jotakin punaista päänsä päällä. Enhän minä mitenkä ... meinasinhan minä ... vaan kun minä... Mitä sinä horiset?
"Päivää, päivää!" vastaa Kalle, mutta pelailee vaan sillä välin vielä koiran kanssa "vaikka yöhän nyt jo onkin kas, tuota Vahtia, soh ei anna yhtään rauhaa." "Vahti seh! anna vieraan olla rauhassa!"