United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta tuohan on oikea kukkaiskimppu, sanoi neiti de Lynar kärkevästi luutnantti Bertelsköldille, joka kaiken iltaa oli ollut tavattoman hajamielinen ja nyt, niinkuin kaikki muutkin, tarkasti seurasi vuodenaikain tanssia. Te olette kovin runollinen tänä iltana, kreiviseni, lisäsi hän. Menkää noukkimaan ruusuja tuolta keväältä; lyön vetoa, että saatte niitä koko korillisen.

jonka kutsu johtaa elon vapahdusta mullan raskaan alta, uumenista yön, jonka joka katse hehkuu lupausta hedelmistä nuoren luomistyön. Syntymäpäivänä. Näin vuodet ne vaihtuu ja aarteen taakka se kasvaa vain: lipas syömen täys on jo reunaan saakka, sen keväältä kerran syntymälahjaksi sain. Ja auringon kullat ja aaltojen läikyt ne on aarteeni mun.

Hän oli käynyt täyteläisemmäksi, mutta kasvot olivat yhtä avonaiset ja silmät yhtä kirkkaat, vaikka ne nyt olivat kyyneliä täynnä. Kuin hauta oli peitetty, tunsi hän käden hartioillaan: Hänen takanaan seisoi Knut Holt. Kirkkomaa oli tyhjä; vain he kaksi seisoivat haudan ääressä. Vieno tuuli puhalsi; maa alkoi tuoksua keväältä. Ystävykset eivät vielä olleet vaihtaneet saunaakaan.

Minä en totta tosiaankaan tiedä mitä te naiset tahdotte!... Ja Gitta!" lisäsi hän vähän liikutettuna... "Juuri ne miehet, jotka ensi avioliitossaan ovat olleet onnellisimmat, ne menevät muita pikemmin naimisiin." Nopein askelin lähestyi Juhannus... Ilma tuoksui keväältä! Maa oli kostea ja märkä, mätäs mättään vieressä, ikäänkuin hevosen tuuhea harja.

Uneliaisuutta, väsymystä niitä tuskin on maailmassa. Maa ja puut kaikki heräävät, valvovat, nousevat taivasta kohti, puhkeavat lehtiin ja sitten kukkiin. Hedelmää ei kukaan odota keväältä. Ruusuilla tanssia kevään soittaessa se sopii nuorelle ylioppilaalle, ainakin minulle. Osasinpa syntyä hyvään aikaan: minulla kevät, luonnossa kevät, kansallani kevät. Jumala syleilee maailmaa!

Jokaiselta vuoden ajalta oli täällä sen ihanuus lainattu; kesältä lämpimyys, jonka maan-alaiset torvet tänne toivat, talvelta jää, keväältä kukat, syksyltä hedelmät. Carinus ei koskaan tietänyt, milloinka päivä valkeni, milloinka hämärtyi. Hänen luonaan oli ikuinen ihanuus.

Vaan Mari toivon, epäilyn Välillä horjuu lemmityn Hän suree onnetuutta: Syys kadehtiiko nuoruuden Keväältä ruusuin, liljojen Suloa, tuoksuisuutta? PYH

"Mitenkä niin?" sanoi Jaakko, "kesältä se minusta tuntuu ja kesähän nyt onkin." Jaakko ei vielä tietänyt, että ihmis-sydämmessä joskus saattaa tuntua keväältä, vaikka olisikin synkkä syksy ympärillään. "Minusta kuitenkin tuntuu siltä", vastasi Valva, "vaikka en tiedä, mistä se tulee." "Soh, Musta, lähdeppäs nyt laukkaamaan, että kirkolle ennätetään."

Vaan iskettiin keväillä puun kylkehen reikiä, joista nuoruuden mehu valui, mieliteon huulille tippui se. Kevät keväältä näin valui mehu, kunnes sairastui puun ydin ja halvaus sen oksia uhkasi. Ei moni oksa enää keväisin viherjäksi puhjennut, vaan eloisa kevättuuli niitä kuolleina karisteli tuoksuvaan nurmehen.