Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Peittäkää siivillänne, te taivaan enkelit, hymyileviä kasvojanne, älkäätte nostako silmiänne katsomaan isän murhetta! Sammukaa, sammukaa te taivaan loistavat kynttilät! Tule, pimeä yö, pyhällä hunnullasi peittämään kaikkien silmiltä tuota surua, jolla ei kyyneleitä eikä sanoja ole! Oi, älköön koskaan ihmis-silmä uteliaalla katseella saastuttako isän surua!
Pitääpä minun, koska olen asian näin pitkälle puhunut, pyytää teiltä vieläkin jotakin. Tahdotteko panna silmänne umpeen vähäksi aikaa? Tyttö teki niin, leikillisesti nauraen tälle kummalliselle pyynnölle. Pitäkää silmät ummessa, sanoi Barbox Veljekset, astuen hiljaa ovelle ja jälleen palaten. Luvatkaa, kunnianne kautta, ettette avaa silmiänne ennen kuin minä käsken. Lupaan, kunniani kautta! Hyvä.
Jollette minua usko, niin uskokaa silmiänne." Näin sanoen Cethegus kääntyi nopeasti ympäri ja meni erääseen sivukäytävään, jonka suun hänen selkänsä oli tähän saakka peittänyt. Aivan käytävän suulla seisoi kuunnellen huntupäinen naishenkilö. Cethegus tarttui hänen käteensä ja kuiskasi: "Tule, tule nyt!" "En voi! En tahdo!" vastasi tämä vastustellen. "Minä kiroon hänet.
Jumalan käsi on raskaana laskeutunut päällenne. Te kielsitte Häneltä lapsenne; sen tähden on Hän vuorostaan ottanut poikanne teiltä heittääkseen hänet portolle. Etteköhän nyt aukaise silmiänne taivaan opetuksia näkemään? Herran armo on rajaton. Kentiesi antaa Hän teille vielä anteeksi, jos tulette ja lankeatte polvillenne Hänen eteensä.
Alli kumartui häneen päin ja sanoi hiukan salaperäisesti: »Minulla on vähän puhuttavaa teille.» Mutta Antero ei siitä välittänyt, vaan kääntyi Elinaan päin, joka oli vaieten katsonut häntä. »Mikä teidän silmiänne vaivaa, kun ne minua noin katsovat? En minä ole mikään piikkisika enkä huuhkajakaan. Menkää tiehenne!» Sitte hän heti sanoi Allille: »Päästäkää irti minun käteni!»
Voidelkaa nyt korvanne talilla, että sanani niistä helpommin pääsevät luiskahtamaan sisään! Mutta ihmetellä saatte! Ja te naiset lerppahameet! Kyllä kerran silmiänne tuijottelette, kun kuulette minun Vienan ihmeistä haastelevan! Niin. Jos edeltäpäin laskisin muutamia painavia temppuja muistooni. LALLI. No mitä mietit Taimo? Arvella Sa ehkä voinet mitä merkinnee Talossa tämä haudan hiljaisuus?
Ja poikas silmissä toivo koitti, Sun silmyeissäsi kyyneleet, Ja rakkautesi kaikki voitti, Te ette turmia peljänneet. Ja käärme, uinuva kukkasissa, Ei silmiänne viel' auaissut, Ja pahan voimia kuolevissa Ei sydän nuori viel' uskonut. Niin kauas pienesi sitten kulki Ja kasvoi suureksi matkallaan, Vaikk' käärme montakin katkeruutta On hälle ehtinyt tuottamaan.
Niinkuin esimerkiksi tämä koppi. Sanokaas, eikö tämä ole hauska ja mukava, vai mitä? Sitten kun jaksatte, niin tulette tänne ikkunaan katsomaan näköalaa. Ihmettä, kuinka kauvaksi tästä näkeekin jäälle! Ei sille ole mittaa eikä määrää! Oli se tirehtööri kuitenkin hyväluontoinen, kun antoi teidän muuttaa tänne päiviksi, eikös ollut sitten? Ja näettekös vielä kääntäkääpä silmiänne tännekin päin.
»No hyvä», vastasi kummallinen isäntäni. »Vaikka ette uskokkaan minua, niin kai uskotte omia silmiänne. Oletteko kyllin vahva tulemaan kanssani muutamaa kerrosta korkeammalle?» »Olen yhtä vahva kuin milloin muulloin tahansa», vastasin vihaisesti, »sen saatte ehkä pian huomata, jos jatkatte tätä pilaa vielä vähän aikaa».
Päivän Sana
Muut Etsivät