Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
LEENA-KAISA. Kauankos minä siellä viivyn. Ei näy kadulla ketään. Eikä täälläkään. Ehkä hän ei vielä tule. Ehkä ei tule ollenkaan tänä päivänä. Onhan voinut sattua esteitä. Vieraita tai muuta. Se on hän se on hän.
"Taisi sattua oikein pahasti vai kuinka?" "No, ei se ole niin vaarallista," sanoi hän raukeasti hymyillen. "Minä minä vaan taitoin jalkani." "Suuri Jumala! Antti, juokse noutamaan hänen äitiänsä." Laiska-Antti riensi pois. "Minua kovin janottaa." Tyttö nosti olutastian hänen huulillensa ja tuki häntä juodessa. Mads loi häneen kiitollisen katseen kummastelevista ruskeista silmistänsä.
Mutta jos hän joutuu kiinni ilman teidän myötävaikutustanne! huudahti nuorukainen kiihkeästi. Mitä tarkoitatte, Albert? kysyi Julia, katsoen häneen terävästi. Voisihan sattua, että hän kaikesta viekkaudestaan huolimatta tunnetaan ja vangitaan. Silloinhan saisitte olla turvassa ja rauhassa.
"Eikö sitten koskaan voi sattua, että sinä kiivastuneena sanot jotain, jota et tarkoita?" "Ei. Voin tosin, paha kyllä, kiivastua, mutta silloin juuri minä sanon mitä ajattelen. Muista se, Dora, vastaisen avioelämämme varalle, että jos minä joskus josta Jumala varjelkoon sanon pahoja sanoja sinulle, niin minä tarkoitan ne myöskin..." Dora ei vastannut.
Emännän valinnassakin hän oli muistanut katsoa pituuteen, ja olihan siitä se etu, että tytär kasvoi rippikoulu-ikään pitemmäksi isäänsä. Tämä Malisen emännänvalinta oli ollut näin yksinkertaista laatua, mutta monelle on mahtanut sattua huonompi onni, vaikka ovat tutkineet kaikki sielun ominaisuudet.
Jos ajaisitte vasemmalle, voisi sattua, että tulisitte suoraan Venäjälle.» »Se olisi kamalaa», sanoi ukko Swart. »Taikka Itävaltaan», jatkoi lukkari, »taikka Puolaan taikka kenties Taka-Pommeriin.» »Mutta tiedättekö tuon aivan varmasti, lukkari?» kysyi Swart.
Joku on portin takana. He katsoivat kaikki hämmästyneinä toisiinsa. Herra siunatkoon! Se on varmaan minun mieheni! huudahti Sinikka-rouva. Siinä paha, missä panetellaan, mutisi Pajalan herra. Niin mahdottomalta kuin se tuntuukin, voi sattua sellaista. Kenties on parasta, että minä sittenkin saan portinavaimen. Susanna menee kyllä avaamaan, selitti tyynesti Paavo Kontio. Joka pelkää, se paetkoon!
Kas, piippu unohtui, taas rannan luokse. Ja niinpä nähdään, kun jo päättyy paluu: ei, poskillansa punan puutosta, ei miehess' ole muuta muutosta, vain niskaan. ohut verijuova valuu. Ja ensi sana häll' on tupakka. »Täst' uhkas tulla paha jupakka. Pääs, ihme kyllä, viel' on tallella. Mut taisi sentään hiukaa sattua», niin myhäellen toruu jääkäri.
Mutta Kesäkuun ilmestyminen, joka kantoi valkeata lippua ja jota ranskalainen upseeri sekä Muir seurasi, keskeytti kaikki tuumat ja antoi aihetta sovinnon-hieromiseen. Tämä tapahtui puuvarustuksen edustalla ja niin lähellä sitä, että Oppaan varma luoti voi milloin hyvänsä sattua niihin, jotka keskustelivat.
Niinpä toisinaan voi sattua, että kun ukko heräsi pohmelostaan, oli hänen pitkä, vanukkeinen tukkansa jäätynyt niin lujasti kiini lumeen tahi jäähän, että hänen täytyi käyttää puukkoansa irti päästäkseen. Jouna oli aivan erilainen kuin Jaampa. Hän oli vaalea-verinen ja näöltään jokseenkin miellyttävä.
Päivän Sana
Muut Etsivät