Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Agnes ei heti vastannut, katseli häntä vaan hymyillen, kokeneen maailman naisen hieno, tenhoava ilme silmissä. Antti vastasi siihen suurella, tajuttomalla katseella, joka kuitenkin alkoi hieman sulaa jostain epäselvästä vaikutuksesta. Agnes näytti sen hyvin huomaavan, hän lopetti äänettömän tarkkaavaisuutensa pienellä, tyytyväisellä naurahduksella. Mitäkö sitten? Sanonko sen teille? Sanokaa.
"Sitä en voi sanoa, isä", vastasi hän epävarmasti, "olen niin nuori vielä. Minulle on kyllin tietää, ett'en kelpaa liikemieheksi ja ett'en mitään niin hartaasti halua kuin saada olla yliopistossa ja lukea maisteriksi..." Bengt asetti lasit nenälleen ja kiinnitti tummat, läpitunkevat silmänsä Sveniin. "Sitä et 'voi sanoa'", matki hän, "mutta minä voin. Sanonko sinulle, mitä sinä kuljet ja uneksit?"
Minä voisin murhata sinut!» Ja sitten hän otti Knutia hartioista ja pudisti häntä. Sitten hän otti lasinsa, sanoi »terve!» ja tyhjensi sen niin hyvänsuovan hurjasti, että melkein pelkäsi hänen nielevän sen. Hanna tuli puuhaten sisään ja toi viiniä punakkana ja tyytyväisenä. Pietari katseli pulloja. »Se on oikein», hän sanoi. »Hanna sanonko minä hänelle sen?» hän sanoi. »Mutta Pietari!» hän huusi.
Elkää kieltäkö enää, jo minä tiedän. HELMI. Hyi, kuinka olette häijy! LIISA. Ja sulhasenkin tiedän. Sanonko, kuka se on? HELMI. No, kuka? LIISA. Se nuori herra, joka teitä aina saattelee kadulla. HELMI. Nuori herra? Mikä nuori herra? LIISA. Niin, kas kuinka on olevinaan! Niinkuin ette muka tietäisi. HELMI. Sanokaapas, ketä tarkoitatte.
»Sanonko minä sitte?» kysyy nuorukainen ja katsoo ihan silmäteristä sisään. »Sano, jos osaat!» »Mutta sinä et saa suuttua.» Hänen äänensä alenee miltei kuiskaukseksi: »Katsoppas tuota tuossa! Se tulee ja ensi yönä.» »Kuka se?» tyttö levotonna kysyy. »Se, jonka tuleman pitää se, joka kädestä ottaa.» »Valehtelet!» tyttö huudahtaa. »Ei ikinä tule semmoinen!»
Regina! lisäsi hän sitten melkein tietämättään. Ja viinikellari! huokasi Larsson matkien. Sanonko sinulle jotakin, poikaseni: Se miehelle suurinta harmia tuottaa, kuu tyttöjen sanoihin liiaksi luottaa. Kun saapuvi lempi, se sydämen ansa, kihlaa tyttö, mutt' kihlaa vain suotta. Ja naimisiin mene maljasi kanssa.
»Sitä sinä et itse tiedä, mutta minä sen kyllä tiedän. Ja sanonko minä nyt kerran sinulle itsellesi, mitä sinä minulle olet?» Tyttö hymyili onnellisena: »Kun vaan sanot oikein todesti?» »Todesti tietysti, kuinka minä muuta voisin sanoa. Kuulehan kun kerron!
Niin niin, sinähän olet nyt 'kristillisessä avioliitossa' ... 'yhden vaimon mies' täytyy puhua siivommin. Teidän 'kristillisenne'! Avioliitto ja 'kavioliitto', se on teille samaa. Voitteko te nahkanne luoda kuin käärme? Ette! Mieli palaa aidan yli ja hypitte kun sopii! Entäs vaimonne? Sanonko minä mitä he tuntevat olevansa? Samoja kuin me muutkin teidän !»
Enkä minä pääse täältä mihinkään, kun ei isä ole kotona. MAIJU. Sanonko minä, että Villeltä terveisiä? SILJA. Sano vaan. Mutta elä viivy, muista tulla takaisin samaa päätä. MAIJU. Kyllä, kyllä. (Menee, kääntyy porstuasta takaisin.)
Hyvänen aika, Lopo, teidän täytyy ottaa jotakin vaivoistanne. Välttämättä. En saisi rauhaakaan muuten. Olkaa vaiti, mitä te tyhjää. Jos hyvin käy, minä vielä myyn talonnekin... Niin ... ja, voi helkkari! Antakaahan olla, ajankulua ... sanonko, mitä minulla nyt on mielessä, vai enkö sano? Sanokaa toki. Lopo tuli lähemmäksi ja suihkasi: Että jos toimitan teille toisen miehen...
Päivän Sana
Muut Etsivät