Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Silloin vanha Väinämöinen jo tunsi tuhon tulevan, hätäpäivän päälle saavan. Arvelee, ajattelevi, miten olla, kuin eleä. Itse tuon sanoiksi virkki: "Vielä mä tuohon mutkan muistan, keksin kummoa vähäisen." Tavoittihe tauloihinsa, tunkihe tuluksihinsa. Otti piitä pikkuruisen, tauloa taki vähäisen; ne merehen mestoavi yli olkansa vasemman.
Louhi, Pohjolan emäntä, siitä tuon sanoiksi saatti: "Elä itke, Väinämöinen, uikuta, uvantolainen! Hyvä tääll' on ollaksesi, armas aikaellaksesi, syöä lohta luotaselta, sivulta sianlihoa." Silloin vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Kylkehen kyläinen syönti hyvissäki vierahissa; mies on maallansa parempi, kotonansa korkeampi.
Isä sen viimein lupasikin; eräs hänen tuttavistaan vei minut sinne. Siellä minä sitten näin, kuinka latojat latoivat irtonaiset metallikirjaimet vieretysten sanoiksi, riveiksi ja kokonaisiksi sivuiksi.
Siitä vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Minne vienen vierahani, kulettanen kultaiseni? Tokko laittanen latohon, pannen pahnahuonehesen?" Väki vastaten sanovi, kansa kaunis vieretteli: "Tuonne vienet vierahamme, kulettanet kultaisemme alle kuulun kurkihirren, alle kaunihin katoksen.
Tuossa tuon sanoiksi virkki, itse lausui, noin nimesi: "Tule, neiti, korjahani, laskeite rekoseheni!" Neiti tuon sanoiksi virkki, itse lausui ja kysyvi: "Miksi neittä korjahasi, tyttöä rekosehesi?"
Parempi minun poloisen Karhun kaahlajan jälillä, Kontion kovilla teillä, Kun korpin Kojosen reissä, Viirunaaman viltin alla; Kaunihimmat karhun karvat, Kojon pojan kutrisia." Se korppi Kojosen poika Murti suuta. väänti päätä, Murti mustoa haventa, Itse tuon sanoiksi virkki: "Viel' on matkoa vähäsen, Outa! saat Kojon kotihin, Kojon määlle korkealle; Viillät veitsettä lihoa, Koet verta kauhasetta."
Itse tuon sanoiksi virkki: "Mikäs neuvoksi tulevi, kukas pannahan etehen?" Jopa muiksi muutaltihe, tohti toisiksi ruveta.
Vierivät vesipisarat luota vanhan Väinämöisen rannalle meren sinisen, rannalta meren sinisen alle selvien vesien, päälle mustien murien. Siitä vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Onko tässä nuorisossa, nuorisossa kaunoisessa, tässä suuressa su'ussa, isossa isän alassa kyyneleni poimijata alta selvien vesien?"
Itse tuon sanoiksi virkki: "Lähteä minun tulevi niinkuin muinenki kasakan eli orjan palkollisen lähteä kytömäelle, käyä hongikkokeolle!" Käsin kääri vaattehensa, kourin helmansa kokosi; otti vastan varjoksensa, lehen lempi suojaksensa. Astua taputtelevi vatsanvaivoissa kovissa huonehesen hongikkohon, tallihin Tapiomäelle.
Te sen kautta tekisitte onnelliseksi teidän uskollisen Emilianne. "P. S. Minä olen kirjoittanut teille saksan kielellä, koska en kykene saattamaan tunteeni sanoiksi millään muulla kielellä; vaan te voitte kirjoittaa minulle venäjäksi." "No oletteko vastannut hänelle?" kysyimme luutnantilta. "Olen usein aikonut tehdä sen; vaan miten minä kirjoittaisin hänelle?
Päivän Sana
Muut Etsivät