Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Silloin riemastui Saku: Minäpä tiedän...! Mennään meidän kauramaahan...! Siellä on hyvin paljon putkia! Mennään! oli yhteinen riemu ja he lähtivät lukkarin kauramaalle, jossa kasvoi putkia kauran seassa. Kenenkään huomaamatta he pääsivät pujahtamaan talosta ja vaelsivat iloisena joukkona kauramaalle.
Mistä te saitte? tiedusti kateellinen Saku, mutta ei ollut nyt aika selittelyihin. Pojat katkoivat leipäkimpaleet kukin itsellensä, voitelivat voita leivälle sormellansa, haukkasivat lihamurikasta vuoron perään, ja Vesakin kehui nyt: Voi miten makeata leipää...! Entäs onko pappa ollut teillä, Saku? Ei... Mutta se on sanonut, jotta kun hän löytää niin hän ottaa harjaksista, oli vastaus.
Onni olikin heille nytkin suotuisa: Tuskin olivat he taivaltaneet kilometrin vertaa, kun sivuuttivat Antti Soinisen noin yhdeksänvuotiaan tytön Helmin, joka oli mennä tessuttelemassa kutsumaan Pinnasen Maria heille äitiä hieromaan. Oitis he pysähtyivät. Saku kysyi: Tyttö hoi? Mitä? hymyili tyttö, alta kulmiensa katsoa tihraten. Onko sinulla isä? tokasi Esa.
Oli... Ja sinne näkyi vaikka koko kylä... Ja Immosen härkäkin näkyi, mutta se ei uskaltanut tulla, kun me ärjäsimme jotta: telehvoon! kerskui Esa. Kateellisena väitti silloin Saku: Mutta muuallapa et ole ollut! Oletkos sinä? pelkäsi Otto jo voiton menevän. Olen... Vaikka missä olen ollut ja kotonakin olen tehnyt vaikka mitä. Oletko jännepyssylläkin ampunut?
Ja kun emäntä ja Mari tulivat väen tupaan, oli siellä suuret kahvipannut kiehumassa. Sen olivat palkkatytöt emännän määräyksestä toimittaneet. Ainoastaan "saku" oli sekaan pantava. Ja sen teki emäntä. Ja Mari oli hänen apunansa muissa tähän asiaan kuuluvissa toimissa, niin että väelle tarjottava aine oli pian valmista. Talkoo väkeä käskettiin sisälle, sen mukaan kuin niitä taloon kokoontui.
Saku viskeli innoissansa kiviä ja Otto uhkaili: Kun me miehen kokoisella kivellä oikein viskaisimme, niin vaikka olisi miten monta poikaa, niin ne lähtisivät pakoon... Ja nyt lukivat he saamansa kuhmut. Jokainen oli saanut useampia, mutta Juntus sanoi niistä: Eipä ne näy... Tuo Vesan vain näkyy.
Ei kun tuohon vain pohkeeseen ... ja tähän toiseen jalkaan, selitti Vesa. Juntus taas kehasi: Minuunpa sattui kolmeen paikkaan ... ja olisi vielä sattunut, jos minä en olisi oikein juossut? Saku jo näytti suuttuneelta, mutta silloin selitti Otto: Paraneepa tämä, kun voitelee sylellä näin. Toiset seurasivat neuvoa, sylkäsivät vitsan jälkiin ja voitelivat ne näpillänsä.
Kasvaa siinäkin Leinosen pellossa, mutta siitä se ukko Leinonen näkee! selittää tokersi Vikki. Saku tarttui nyt: Kasvaakos kenen muiden pellossa, niin jotta ei näy? Kasvaa. Kenen? Kasvaa vaikka kenen... Senkin Juvosen Rinnepellosta jos ottaa, niin siitä ei näy, selitti Vikki jurona ja oitis päätti joukko: No mennään sinne!
Tultiin metsään, jossa ei ollut aitaa, ja Saku huusi: Mennään metsään! Ja sitä kyytiä syöksyikin poikajoukko tiheään koivikkoon. Väkijoukko ei sitä huomannut, sillä sakeassa pölyssä ei voinut mitään nähdä. Suin päin se seurasi lammaskatrasta, joka vielä jatkoi pakoansa.
Tupakoiminen alkoi jo luistaa niin että Vesa voi ruveta kertomaan omia urotöitänsä. Hän alkoi: Kerran kun me olimme Sakun kanssa ja poltimme tupakkaa. Siitä sukeutui pitkä juttu. Vesa kehui Sakua ylpeillen: Saku ei säikähtäisi mitään... Vaikka olisi mikä tulossa, niin Saku ei pelkäisi. Mutta jos Immosen vihainen härkä olisi, niin pelkäisi! väitti Otto. Vesa tenäsi: Ei pelkäisi.
Päivän Sana
Muut Etsivät