United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vesa tiedusti masentuneena: Ketä se ottaa? Sinua ... ja sitte ne etsivät sinua koko yön, selitti Saku. Vesa riemastui: Eivätpäs toki löytäneet...! Eiväthän löytäneet, Saku! Eivät, vahvisti toinen ja ryhtyi seisomaan päälaellansa, kehuen: Seisoppas sinä, Vesa näin! He olivatkin jo syöneet ja ryhtyivät nyt koettamaan päällänsä seisomista.
Tämä on lukkarin talo ja ne tuntevat ja sanovat papalle. Tuntevatko sinut, Juntus? hoksasi siihen toki Esa, ja sitten selvisi asia: Juntus lähti Esan kanssa kerjäämään, ottaen Esan maitopurkin mukaansa. Vesa vielä neuvoi: Jos on Saku siellä, niin käske tulla tänne... Se on semmoinen poika jolla on samallainen hattu kuin minullakin. Lukkarin talossakin oli suru.
Mitäs te kulette? tarttui Saku ja nyt sanoi Juntus asiansa nöyrällä äänellä, anoen: Me olisimme pyytäneet, jos rouva olisi niin hyvä ja antaisi vähän köyhän apua! Köyhän apua! yritti rouva ihmettelevällä äänellä, mutta Saku ehätti riemuissaan: Kuule äiti! Menenkö minä antamaan niille? No mene nyt...! Anna niitä kasattuneita leipiä ... mutta elä anna paljon! lupasi rouva.
Otetaan, lupasi Juntus ja Esa lisäsi: Ja tuossa on palvattua lihaa... Se on hyvin hyvää! He ottivatkin molempia ja Saku riemuitsi: Nyt sitä saa syödä lihaa vaikka miten paljon, kun ei mammaa ole siellä... Entäs mitä sinä sillä läkkikannulla teet? Tämä on maitokannu! selitti Esa. Saku kiirehti: No pannaan siihen maitoa...! Tästä pytystä otetaan vastalypsettyä maitoa.
Vasta ensimmäisessä ylämäessä pysäytettiin juoksu ja Vesa ylpeili: Kun olisi näin monta oritta sinunkin isälläsi, Saku, niin sitte kun me ottaisimme niistä yhden ja ajaisimme oikein, niin tuo pöly vain tupruaisi... Tupruaisihan, Saku?
Ei mitään, oli vastaus. Saku huusi:
Hän selitti: Pojat... Tästä korvosta saadaan saarnastuoli... Ollaan pappina ja lukkarina... Eikö olla, pojat? Eipä ole kirkkoa! Mutta sauna kelpasi siksi. Sen lauteet olivat lukkariparvi. Tuohesta tehtiin virsikirjat ja papille saarnakirja. Saku järjesteli: Minä olen pappina ja saarnaan, ole sinä, Juntus, isänä ja laulaa honota nenääsi niin kuin isä! Ja nyt oli touhua saunassa.
Tavallisesti oli Saku ollut siinä asiassa hyvin säntillinen: ensimmäisenä oli hän aina ollut pöydässä. Ei ihme että Hellä Karoliina nyt oudostui: Ka ... hyvä isä kuitenkin... Eikö sitä Sakua olekaan! Lukkarikin oudostui ja käski: Menepäs nyt, Anna, ja hoihkase Saku syömään!
No mennään ruoka-aittaan! riehahti silloin Saku ja pojat lähtivät. Ulos tultuansa kysyi Juntus oitis: Oletko sinä lukkarin Saku? Olen... Kuka sinulle sanoi? Vallesmannin Vesa... Se sanoi, jotta tule yhteen joukkoon. Lukija voi arvata Sakun riemun, kun hän pääsi asiasta perille. Ruoka-aitasta he ottivat ensin tuoretta leipää ja kalaa, mutta sitten kysyi Saku: Otetaanko voitakin?
Haukuppas tokko uskallat! uhkui Saku. Haukun kyllä! Minkäs teet kun haukun! Mörökölli! tarttui Vesa. Ja sinä körömölli! tuli vastaan ja sitä seurasi naurun rähäkkä. Vesa suuttui ja uhkasi: Saakeli! Tuleppas tokko uskallat! Tulen kyllä! Tuleppas... Ripakinttu...! Tuleppas...! Tuleppas...! Kutti! Kutti! Ja silloin suuttui Vesa.