United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !


"So, soo, Polle! aletaanpas laputtaa", sanoi herra, ottaen suitset käteensä ja tuo vanha, viisas hevonen alkoi juosta löntystää. Aurinko oli jo hyvin alhaalla ja varjo venyi pitkäksi. Ihanassa iltailmassa oli surinaa; siinä sääskiä ja kärpäsiä ja muita hyönteisiä hyöri. Hauskaa ajoa se oli kumminkin, ja Elsa olisi mielellään suonut matkan pitemmäksikin.

Skaiái pylai = vasemmanpuoleinen, so. läntinen portti; esiintyy eepoksessa Troian tärkeimpänä, se kun on taistelukentän puolella. Luultavasti sama kuin joskus mainittu dardanolainen portti. 146 ja seur. Lampos, Klytíos ja Hiketā'ōn ovat Lāomedōnin poikia, kuningas Priamoksen veljiä. Antēnōr kuvataan Iliaassa viisaaksi vanhukseksi, Priamoksen uskolliseksi neuvonantajaksi.

Ja sitten me ryypättiin. Ja juo ja laula... Kenenkä se tuo on rakki, he, tiisti, tahdotko sinä olutta ... saat tilkan niskaasi, ka niin, päristele nyt. Se on minun koirani, örähti muudan nousten suuttuneena. Yhy. Ja juo ja laula... Se on minun koirani, millä oikeudella te... Ei oikeaan eikä vasempaan... Ulos heti tästä huoneesta, päihtynyt sälli-rakkari holvailee... So, ei tappelua.

Poika tietää jo ennestään, että jos tässä talossa ei kahta hevosta heti aluksi tahdo, niin ei lopuksi saa yhtään. So so soh! vähemmällä pitää olla ! Mikä sinä olet, joka semmoista meteliä pidät on tässä ennenkin vähemmällä ennätetty. Isäntä onkin jo noussut istumaan. Kyyti on kartanolla herrat odottavat hevosta aisoihin! tuleeko vai ei?

Ja sinä olet kuitenkin yhtä laiha ja kalpea kuin ennenkin... Tässä maassa ei apulaispapeilla ole mitään siunausta. Ajattele, veli, kaksi juotettua vasikkaa ja neljä lammasta, lukuunottamatta kaikkia kanoja ja kananpoikia!... So so!

So!

Esteri yhä vain kiiruhti hevosta. Se pitkä sydänyön kuja oli selän takana ja edessä oli monituulinen kaupunki. »Minä olen huomenillalla kaupungissa. Ja minun pitää ollaSo hevonen! »Minä tahdon saada sinua rakastaa. Minä tahdon, ja minun täytyy saada rakastaa. Minä en elä muuten.

Hän näytti joutuvan kokonaan pois suunniltaan. »So, so, poika», virkkoi hän. »Elähän nyt! Odota päivä tahi pari. En minä mikään noita ole, löytääkseni onnesi vellivadin pohjalta. Mutta annahan minulle aikaa päivä tahi pari, eläkä virka sanaakaan kellekään, niin toden totta teen sinulle oikeutta myöten.» »Hyvä juttu», vastasin minä, »siinä on kylliksi.

Tämähän on se haaskamäki, josta kyntäessä aina nenään kärähti. »So, so ... so, so...» Herra viihdytteli, vihelteli, taputti kaulaa, veti taskustaan jotakin, ka, valkeata leipää! asetti sen hangelle, Pekka kumartui sitä ottamaan, kun kuuli korvansa juuressa napsahduksen, näki välähdyksen, tunsi polviensa hervahtavan, mutta ei tuntenut enää omaa kaatumistaan hiekkahaudan pohjaan. SIELL

So, nyt alkaa jo setäkin! Setäkin tahtoo pistää nenänsä lompakkoon. Sedän nenä lompakossa... Luuleeko setä, että se on kapsäkki? Ha ha ha! Venuksen ja Bakkuksen malja! huusi Stark; herrat kai osaavat Bellmanin laulun Venuksesta ja Bakkuksesta? Tietysti. Kuka ei taitaisi Bellmanin lauluja? Laulakaa!