Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Paavola teki sen aivan yhtä taitavasti, vaan hän katsoi sittenkin tarkasti toverinsa kaikkia temppuja ja matki hänen pienimpiäkin liikkeitään. Ei auttanut. Sillaikaa kun hän sai yhden kalan, oli Ahola tavallisesti nykässyt kaksi. Sinä repäset ehkä liian rutosti, kosk'ei ne sinulla nouse, arveli Ahola toisinaan, ja Paavola rupesi heti vielä tasasemmin vetämään.
Sill'aikaa kuin matkatoverini viettelivät ja rukoilivat miestä hyvällä väistymään, kiersin minä salavihkaa hänen taakseen. Siellä tartuin äkkiä käsin hänen kaulukseensa ja samall'aikaa ruhjaisin polvellani miehen selkään niin rutosti, että hän reenkannakselta retkahti jääkohvaan tienkupeessa.
Ei ole niinkään harvinaista, että työmiehet, jotka ovat tottuneet liikkuvaan elämään ja rutosti suljetaan ahtaaseen tilaan ilman mahdollisuutta pääsemään sieltä, äkkiä tulevat mielen vikaan. Tämä pelko ahdisti don Estevania, joka, kun taas tultiin majapaikkaa lähemmäksi, lausui ilmi sen mikä hänen sydäntänsä raskautti.
Hyvät sekä pahat käytökset tarttuivat yhtä rutosti tuossa laittomassa yhteiskunnassa. Sitä myöten kuin miehet marssivat sivutse, sai Stumpy oudon ilmiön näyttäjänä kuulla monta muistutusta. "Tuokos se nyt on?" "Aika pieni kappale!" "Hitto, mikä kummannäköinen iho hänellä on!" "Ei ole tuuman vertaa suurempi kuin revolverpistooli". Lahjat olivat yhtä omituiset.
Iivana mieteksi omaa asiaansa. Mutta äkkiä hän rutosti käännähti yliolkain hieman sinne taakseen, ajajaan päin, ja äännähti, kysyen: A entäs?... Tarkoitan, tiedätkö, mihin minä? Häh? Mutta kuin iskien ilmaisi silloin Iivana: Naimaan!
Lähestyy arasti seppoa. Veljeni, sinua säälin. Soisin, sättisit minua. Moittisit monipahaksi, Kauas luotasi ajaisit Niin rumasti sulle haastoin. Näinkö sorruit mun suloni, Pohjan tähti, täysi helmi, Kalevalan kaunis toivo, Suurten sulhojen ihanne Näinkö nyt manalle muutit! Nousten seisaalleen. Pois nyt kuokka! Tänne miehet! Kallis kantakaa kotihin! Tässä on rutosti käynyt.
Mutta kun sitä ei kuulunut, kysyi Vesa rutosti: Olettekos te nähnyt papan uutta venettä jo? Emme, vastasi Juntus hölmönä ja Esa kysyi: Onko se iso? On se, myönsi Vesa, lisäten: Mutta se on riihessä kuivamassa, kun se tervattiin. Mennään katsomaan! tokasi Juntus. No mennään! vilkastui Vesa ja he lähtivät.
Andrei keskeytti suutaroimisensa, katsoi pitkään ja hölmöili: Iivana Ivanovitsh ... sinä? Naimaan!... Kosimaan! ilmoitti silloin Iivana rutosti, katsoi ennallaan, antoi hymynsä yhätikin laajeta, ryyppäsi kertasen ja lisäsi selityksen: Vot, Durnjakinin leskeä... Annushkaa naimaan.
Olen pyytänyt herra kirkkoherraa tänne, jotta tämä olisi sinulle ikäänkuin rippi, kuuletko. Hievahtamatta paikaltaan Rosalie melkein huudahteli kouristuneisiin käsiinsä. Vihan valtaamana tarttui paroni hänen käsiinsä, tempasi ne rutosti hänen silmiltään ja heitti tytön polvilleen lattialle vuoteen viereen: Puhu nyt sitten...! Vastaa!
Sukeutuikin pitkä keskustelu, joka kosketteli raamatullisia asioita, kuten kahden kirkonmiehen puhelu ainakin. Pietari Isaskar oli lopettanut paikkuutyön, ajanut lapset pellolle, pani tupakkaa ja kysyi rutosti. »Mistees hiijestä sie Jussi oot oikeestaan suanut sen Beltsebuubin nimen?» Ja nyt selitti Jäppinen koko asian. Hän alkoi: »Se olj se miun isäukko...»
Päivän Sana
Muut Etsivät