United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niinpä esimerkiksi isän nimi oli kaikessa komeudessansa Jussi Beltsebuubi Jäppinen ja äidin Anni Doroteea.
Mutta äiti kiitti luojaa kun saalis oli semmoinen, eikä itse Manasse Jäppinen. Samoina aikoina nukkui Manasse Jäppinen itse yötoverinsa vieressä. Iltayöstä olikin uni rauhallinen. Sian kylki lämmitti häntä ja pehmeä pehkuläjä teki niin hyvää kupeille. Mutta aamupuolella yötä näki hän kauhean unen. Hänet oli väkisin viety koulumestarin kouluun.
»Niin on», vahvisti mestari reilusti ja innostui: »Kakstoista poikoo ja tytärtä on tällä pojalla... Niin jotta se on tämä Pietarj autuuven asiissa jo ihe Juakoppi!» Jäppinen katsoo häneen eikä tietysti nähnyt mitään. Toinen taisteli työnsä lomassa reilusti: »Juakoppi... Juakoppi on tää mestarj jo siinä menossa.»
»Manas-se!» kivahti siihen mestari, muutti äänensä varoittavaksi ja saneli: »Siussa, Manasse Jäppinen, asuu sen ukko Jäppis-vainoon henk, mutta elä sie luule, jotta se ei tiällä pois lähe».
Ja nyt työntyi vielä lisäksi Jussi Beltsebuubi Jäppinen tuoden poikaansa, ihan kuin korvasta taluttaen. Pietari Isaskar paikkasi housujansa, jakoi samalla opetusta ja tervehti tutusti: »Ka Jäppinen... Paina puuta ... paina puuta Jussi Beltsebuubi... Ja vieläkö sitä ilikijää mitää kuuluukii?» Mutta ei ollut Jussi valmis vastaamaan: Silmälasinsa etsi ensin ja asetti ne päähänsä.