Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
"Sinun pitää mennä mukaan, ukko", sanoi nyt Chloe kiihkeästi. "Aiotko todella odottaa siksi, että vievät sinut alas virtaa myöten sinne, missä orjia tapetaan joukottain nälkään ja ylen raskaaseen työhön. Vielä on aikaa. Riennä nyt! Minä panen kalusi kokoon." Tuomo setä kohotti päätään hitaasti ja sanoi tyynesti, vaikka samassa surullisesti: "En minä aio lähteä.
Ja jos valani rikon, kohdatkoot minua kaikki taivaan ja manalan tuskat! Riittää luotan sinuun. Tässä palkkasi. On jo pimeä riennä!» »Olet kummallinen tyttö ja olet minut vallan pelottanut. Mutta kaikki on järjestyksessä, ja jos Sallustus on kotona, jätän hänelle tämän kirjeen, kuten olen vannonut. Uskoni kautta!
Uskallatko heittää Herran neuvot, nuhteet selkäs taa? Uskallatko Jesuksetta Luojan eteen astahtaa? Malta, malta! Herra kutsuu, kutsuu sua armossaan! Turhaanko? Ah, kallis sielu, mikset riennä avaamaan? Kuule Hengen varoitusta! Vieläkin hän kolkuttaa. Uskallatko Ylkäs jättää sydämesi oven taa? Tue heitä! Ah, jos jo tuli leimuaisi, Min Jesus tahdot palamaan!
OLLI. Hss, hiljaa! Joku tulee. Riennä pois, etteivät huomaa meitä puheissa! MATTI. Hynttäntyy ja purjetuuli, hynttäntyy ja purjetuuli. EERO. Eihän minua haluttanut sinne jäädä. MATTI. Hynttäntyy ja purjetuuli, hynttäntyy ja purjetuuli. EERO. Niin, mene tiehesi sinäkin, minä jään tänne odottamaan Elliä.
Kevättä täällä, perhonen sa Ja kukkia et löydäkään; Novellin vangit käsillään Ne piirsi tänne vaivojensa; Ei kuulla täällä milloinkaan Saa yhtään tuulen huiskausta Saat kuulla vankein valitusta Ja liehuella kahleillain. Vapautehen lennähtele Pois täältä, ilman asukas, Ja nauti, perho, riemujas Sull' joita kevät tarjoelee. Jo riennä!
Vaan sanon seikan vielä ma sulle, ja paina se mielees: Mulle jos maineen sois monineuvo Athene ja antais surmata kummankin, sinä heittäös nää hevot nopsat paikoilleen, etukaiteeseen sido tiukkahan ohjat, riennä ja Aineiaan hevot riistä ja tuo ne, se muista, puolelt' iliolaisten akhaijein luo varusäärten.
Malvolio, riennä! MALVOLIO. Kyllä, kyllä, neiti. OLIVIA. Oi, mitä teen, en itsekään ma tiedä;
Ol' äsken toivos lempeä katse vaan Silmästä immen nyt tämän saatuas, Ylemmä nouse: pyydä ensi- Suutelo taivahinen ja hiuvu; Kun ruusukukkaa purppurahuulillaan Ei oo, jonk' autuus sult' imemättä jäi, Niin riennä pyytämään vaan uutta Hempeä paisuvan hunnun alta.
Hän asteli reippaasti, mutta ei valinnut kulettavakseen sitä kaunista, kuun valaisemaa tietä, joka yhdellä puolellaan järvi, toisella jono lumen peittämiä kukkuloita, vei Sjövikiin, vaan pimeän metsätien, joka Inkerin torpan sivu vei metsästysmajalle. Hän oli tuskin kadonnut metsän pimeään helmaan, kun Hanna virkahti: Pekka, riennä hänen jälkeensä ja katso, minne hän menee! Ahaa!
Vaan ennen ryhtymistä taisteluun On hyvä kuulla, onko menestys Vai onnettomuus odotettavissa; Jos onnettomuus, tiettyyn turmaansa Ei riennä kansa eikä kuningas. Siis tarkoin punnitkaa ja vastatkaa, Jos taisteluhun tähän mennä saa, Jos miekka saapi alkaa toimintansa Vai levätäkö täytyy huotrassaan? Te sota aikomanne alkakaa, Aseenne taistelussa voiton saa!
Päivän Sana
Muut Etsivät