Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. tammikuuta 2026
Toisin on Kalevalassa: Siellä Untamon avuksi Joukko noussut on jalalle. Väinö, Ilmari ja Kauko, Kalevalan kuuluisimmat, Joukon johtajiksi käyvät. Jollet nyt visusti riennä Miekan työhön, Niin petät sukusi koston, Murrat veljiesi toivon, Vapautemme KULLERVO. Vaiti vaimo! Sit' ei urhoksi sanota, Jok' ei tunne tehtäväänsä. Tähän asti teit hyvästi. Nyt edellä joukon juokse Untamon talohon yöksi.
Riennä tuohon puutarhaan, etsi minun sieluni epäjumala ja sano hänelle, että prinssi Ahmed, eräs rakkauden pyhiinvaeltaja, jota tähdet johtavat häntä hakemaan, on tullut Tajon kukoistaville rannoille."
Siinä tekisin väärin omaisiasi kohtaan, jotka ovat surreet sinua niin suuresti. Huomaisitko äitisi kalpeita kasvoja ... kuinka hän on vanhentunut! Kuinka murhe on painanut häneen leimansa. Riennä vain heidän luoksensa ... minä olen onnellinen, nähtyäni sinut hengissä palanneena sieltä kuoleman ottelukentältä.
BIANCA. Jos haluat tänään luonani illastella, niin tule; jos et, niin tule toiste, milloin haluat. JAGO. Riennä, riennä jäljestä! CASSIO. Täytynee se tehdä: muuten hän vielä kadulla sadattelee. JAGO. Aiotko hänen luonaan illastella? CASSIO. Luulenpa niin. JAGO. Hyvä; sitten kai tapaan sinut; tahtoisin niin mielelläni haastella kanssasi. CASSIO. Tule, ma pyydän. Tuletko?
Nouse, Aatami, lausui vakainen mestari, nouse ja riennä virvoittavan veden tykö! Auennut on lähde janoavalle kansalle korvessa. Avattu on Jyväskylässä seminaari, johon nuorukaisia kaikilta Suomen ilmoilta kutsutaan, että he johtaisivat saloihimme elävän veden virrat, ja niin herättäisivät erämaan kukoistavaksi niityksi ja karkean maan tähkiväksi viljavainioksi.
ELMA. Miks' kadotin mä armaan kultasein? Miks' kadotin mä sankarini, Tykon? HANNA. Hän tulee vielä, se on uskoni. ELMA. Ah, näkisinkö hänen viel'? Oi päivä Ja hetki autuas! Mun Tykoni, Oi riennä tänne mailta kaukaisilta! Sua vartoo Pohjan sammalvuorilla Sun uskollinen, murehtiva neitos. Mut josko, niinkuin kerrotaan, Sun sota surmasi, niin miksi enään Mä valittaisin?
Onni, joka sinulle tarjotaan, on tosin paljoa suurempi kuin nyt enään ansaitset, mutta sitä enemmän riennä sitä ottamaan. Nuori kreivi H., ehkä uhkein sulhomies, joka meidän maassamme tätä nykyä on, tarjoo sinulle kätensä.
AINA. Miksikä hän ei saisi? ELLI. Lähde kiusaamatta! Sano että minulla on varsin tärkeä asia hänelle... AINA. Onko se siis niin tärkeä, ettei sitä vähän myöhemmin ... päivällä... On se niin tärkeä! Riennä nyt vaan viipymättä. AINA. Kuten vaadit olkoon menneeksi. Olisiko hän lähtenyt pakoon?
Nouse ja riennä ja veljellen kätes huoleti anna, siskosta siskonen, niin sisar toivoo, niin veli myöskin toivoo, kauan jo ennen toivoi kuin sinut tunsi!» Lausui, ja tuskin ehti hän loppuun. Rannalla äänsi ruohossa sorsa, ja nyt, kivi kourassa, sinne hän hiipi hiljaa lehdikon kautta ja on veden rannalla vihdoin.
Ei ole enää heidän väliään kuin pari syltä; minä olisin mielelläni huutanut, mutta Matti veti minua taas tuuhean kuusen suojaan. Tästä piilopaikastaan huusi hän taas matalalla kolealla äänellä, joka minustakin tuntui kammottavalta: murhamies! riennä, riennä että pian saan sinun omakseni!
Päivän Sana
Muut Etsivät