Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
"Sinun pitää mennä mukaan, ukko", sanoi nyt Chloe kiihkeästi. "Aiotko todella odottaa siksi, että vievät sinut alas virtaa myöten sinne, missä orjia tapetaan joukottain nälkään ja ylen raskaaseen työhön. Vielä on aikaa. Riennä nyt! Minä panen kalusi kokoon." Tuomo setä kohotti päätään hitaasti ja sanoi tyynesti, vaikka samassa surullisesti: "En minä aio lähteä.
Hän tietää olevansa ase, eikä vähinkään, kansansa hyödyksi, ja sepä tieto täyttää hänen sydämmensä tyytyväisyydellä ja antaa hänelle voimaa hänen raskaaseen työhönsä». Maaria katseli ihastuksella tohtoria. Hän ajatteli: »On tuo mies todellakin jalo ja järkevä. Hän ei olekkaan ylpeä, niinkuin luulin.»
Silloin karkasi päin Erylaos, vaan kiven otsaan paiskasi Patroklos; koko pää heti halkesi hältä raskaaseen kypärään; suinpäin uros itsepä suistui vasten maata, ja hänt' elonriistäjä surma jo kietoi. Kaatui Amfoteros kera myös, Erymas ja Epaltes, poika Damastorin Tlepolemos, Ekhios, Polymelos, Argeas-sankarin poika, ja Euippos, Pyris, Ifeus; nuo perätysten kaasi hän kaikk' elonkasvaja-maahan.
Konsa hän tarttui ruumiiseen, kivell' otsahan häntä loistava Hektor heitti; ja halkesi pää heti hältä raskaaseen kypärään, ja hän tuupertui yli ruumiin suin somerolle, ja hänt' elonriistäjä surma jo kietoi.
Ei hän ollut väsyksissä unettomasta yöstä, ei matkustuksesta eikä mielenliikutuksesta, vaan hän tunsi olevansa kauheasti väsynyt koko elämään. Hän nojausi sohvan selustimeen, ummisti silmänsä ja nukkui siinä silmänräpäyksessä raskaaseen sikeään uneen. Suvaitsetteko nyt tarkastaa koppeja? kysyi tirehtöri. Nehljudof havahti ja oli ihmeissään huomatessaan missä hän oli.
Se on synnyttänyt kyvyn kärsiä, jota länsieuroppalainen ihmettelee, tylsän alistumisen raskaaseen kohtaloon, kehittänyt passiivista rohkeutta, mutta myöskin säälimätöntä kovuutta, joka usein saa synnynnäisen hyväsydämisyyden muuttumaan vastakohdakseen.
Välistä taas hänen aivojaan merkillisesti painoi ja silloin hän kesken odotustaan vaipui niin raskaaseen uneen, ettei tiennyt, milloin Herman oli palannut. Vasta aamulla heräsi ja näki hänet ilokseen vuoteella nukkuneena. Oli myöhäinen lokakuun ilta. Lapset olivat jo levolla, Elli lopetteli pöytäliinan ompelusta. Herman astui edes takaisin lattialla. Emmekö lähde makuulle mekin? hän ehdotteli.
Niin, ja tekisi mieli tulla hänen palveliakseen ja ottaa osaa hänen raskaaseen työhönsä. Friida vaipui ajatuksiinsa. Ystävät, mitä te ajattelisitte, sanoi hän vähän ajan perästä, jos minä en enää milloinkaan palaisi veljien seuraan, vaan vaeltaisin tuonne päin? Etkö enää tulisi pyhityskokoukseenkaan? kysyi Agnes säikähtäen.
Vihdoin painuivat hänen silmänsä umpeen, ja väsyneenä sielun ja ruumiin kärsimyksistä hän uinahti raskaaseen uneen. Hänen kasvoihinsa jäi sama onnellinen, rauhaisa ilme, ja vähä väliä kuului hiljaa hänen huuliltaan: "ota hänet, Herra Jesus ... siunaa häntä..." jonkun kerran vaan lensi hänen ruumiinsa läpi kestettyjen kipujen jälkimaininkina äkillinen, tuskallinen väre.
Helmasynti oli virvonnut, oli voittanut. Voittanut oli Mattikin tarkoituksensa. Vaikka hän olikin niin nöyrtynyt tuona rosvojen kiinnipano-hetkenä kotonaan, oli hänen kostonpyyntönsä elpynyt jälleen täyteen voimaan, nähdessään, ett'ei laki voinut häntä tuomita niin raskaaseen rangaistukseen kuin hän pelkäsi.
Päivän Sana
Muut Etsivät