Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025


Se merkitsi, että hän tahtoi nähdä, tulematta itse nähdyksi, tehdä huomioitaan, tulematta itse huomatuksi. Se merkitsi vielä, että hänellä tuossa asennossa ei elänyt muu kuin pää. Kaikki turha, kaikki aineellinen oli kuin pois pyyhittyä. Johannes tervehti äänettömällä kumarruksella esimiestään. Rabbing pysyi edelleen yhtä äänettömänä ja liikkumattomana.

Se on ollut helppoa, hymyili rouva Rabbing surumielisesti. Arvelen, että se kuitenkin on ollut taivas verrattuna suhteesen, mikä minulla on ollut mieheni kanssa. Nyt ei ollut enää pilveäkään Johanneksen taivaalla. Nyt hän oli täydellisesti onnellinen. Päätettiin sitten, että Johannes heti ensi kuun alusta muuttaisi rouva Rabbingin luo asumaan.

Niin, se ei ole ollut todellakaan helppoa, myönsi rouva Rabbing. Te arvaatte, että tämä on ollut mitä suurin julkinen häväistys meidän piireissämme. Nuo sanat »meidän piireissämme» vaikuttivat hiukan kiusallisesti Johannekseen. Hän koetti katsoa syrjästä rouva Rabbingiin.

Minua tullaan syyttämään siitä, että olen jättänyt mieheni. Mutta sehän on muodollisuus. Lakimiehet sen kyllä järjestävät, lohdutti Johannes. Vai olette jo päässyt niin pitkälle? En ilman vastuksia. Te näette, minulta on mennyt kolme pitkää vuotta siihen. Miehenne taivuttamiseen? uskalsi Johannes jo kysyä. Pikemmin oman itseni voittamiseen, vastasi rouva Rabbing viivähdellen.

Ei ollut mitään uusia ihmeitä. Oli vain samaa, mitä oli ennenkin ollut. Samaa, mitä aurinko ennenkin oli valaissut, paistaen niin väärille kuin vanhurskaille. Johannes! Niin, armaani? Kumpikin raottivat silmiään. Rouva Rabbing ojensi kätensä hymyillen hänelle. Johannes puristi sitä sanaakaan sanomatta.

Tietysti hän oli ollut tapaamassa jotakin. Tuota ukkoa? Mitä voi heillä kahdella olla keskenään tekemistä? Se mies on vuorineuvos Rabbing, iski nyt välkähdyksenä Johanneksen päähän. Mutta mitä tekee hän tuolla hotellissa? Jos hän todella on vuorineuvos Rabbing, silloinhan hän on asunut jo monta päivää täällä.

Ranskaa hän tosin jonkun verran osasi, mutta ei riittävästi voidakseen vapaasti ottaa osaa keskusteluun. Nuo toiset taas näyttivät puhuneen sitä pienestä pitäen. Rabbing esiintyi säteilevänä maailmanmiehenä. Tämän seuran hän vallitsi täydellisesti.

Minun selkäni takana? Luonnollisesti. Tehän olette ollut kadoksissa. Ja kuten näkyy, ei teistä siinä olisikaan ollut mitään hyötyä, vaan pikemmin vahinkoa. Ja saanko luvan tietää, ketkä ovat ottaneet tuon ystävällisen toimen hartioilleen? Rabbing. Teidän esimiehenne. Hän tietää siis asiasta? Kyllä. Minulla on häneltä pieni kirje teille. Vapaaherra ojensi sen hänelle.

Johannes oikein seisahtui lyhyelle polkutielle, joka heillä oli hevosen ja vaunujen luokse astuttavanaan. Rouva Rabbing katsoi häntä silmiin pelottavalla vakavuudella. En tiedä. Minusta on tuntunut joskus viime aikoina niin. Tänne Roomaan tultuamme? Ehkä enin täällä Roomassa. Suo anteeksi, eihän se mitään pahaa ole. Mutta mielestäni sinä olet ollut niin surullinen ja synkkämielinen täällä.

Tänään oli rouva Rabbing ollut häntä kohtaan herttaisempi kuin milloinkaan. Oli ihme, ellei tuo nainen häntä rakastanut! Yhtä iloisena hän tavallisesti tuli myös Liisan luota rouva Rabbingia tapaamaan. Liisa rakasti häntä vielä! Ei ollut hätää ensinkään. Hän oli maailman herra! Hän saattoi sallia itselleen mitä tahansa, kun hän vaan pysyisi itselleen uskollisena.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät