Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. toukokuuta 2025


Nyt hän äkkiä oli selvässä päivän valossa hänen edessään, ei säteilevänä ja hurmaavana, vaan selvänä, lujana ja lämpimänä. Poltettiin ilotulitusta. Sähisi ja säihkyi jossain heinikossa, kaikki ihmiset, jotka olivat kokoontuneet ympäristölle, tulivat tulipunaisina näkyviin.

Hänen nimeään huudetaan myrskyisällä riemulla. Kirkossa kantavat lasta kastettavaksi eversti Requennes ja sennora Villanneva. Heidän jälessään kulkevat don Estevan, Robert Tresillian, insinööri ja Pedro Vicente, joka säteilevänä tarjoo nuorelle isälle käsivarttansa. Eikö nuoren ystävänsä onni ole osaksi hänenkin omansa?

Onnellisuudestaan ja ensimäisen rakkautensa ihastuksesta säteilevänä kävi Gerda yksinkertaisessa villapukimessaan, myrttiseppele tummakutrisessa päässään ja häilyvä huntu ympärillään, rakkaansa rinnalla vihkituolille ja vannoi lupauksensa, täydellisesti vakuutettuna tulevaisuutensa jaloimmasta onnesta.

Hänestä kun kaikki todella oli vain "ristiä" tavalla tai toisella, niin hän nytkin antoi sanoistansa huomata, että hänen kärsiväisyytensä kyllä jaksoi kantaa minkä koetuksen hyvänsä. Rouva Olsen palasi ilosta säteilevänä tuolta vierailultaan. Häneltä olisi puoli iloa mennyt hukkaan, ell'ei hän olisi saanut pitää häitä, sillä häiden pito oli hänen yksinomainen toimialansa.

Oikein se, vastasi talon herra, kääntyen sinisilmäisen, vaaleatukkaisen Ullan puoleen. Niiaten ja onnea säteilevänä tervehti tämä ja palasi sitten kartanoon, ryhtyäksensä vanhan tapansa mukaan askareihinsa, ja kiittäen Jumalaa, joka oli auttanut hänet onnellisesti kotiin. Entä rouva?

Olemme suorastaan hämmästyneet... Onhan aivan uskomatonta, mitä olette siitä ihmisestä saaneet tehdyksi. Ja äkkiä elähtyen lisäsi hän: Mutta tiesinhän sen jo, kun annoin hänelle roolin. Sanoin itsekseni: Siinä on vihdoinkin osa Crangierille. Crangier, hän on mies omiaan. Ja äkkiä riensi hän säteilevänä avaamaan ovea ja huusi käytävään: Crangier, Crangier, oletteko siellä, tulkaa tänne.

KALLE. Niin, minä näin unta, että seisoit tässä minun edessäni. Ihka elävänä, kuin tuossa nyt, ja niin iloisena ja säteilevänä. Ja sitten sinä suutelit minua. TYYNE. Nyt sinä narraat! KALLE. En jumaliste, aivan vissiin! Ja sitten sinä puhuit minulle niin kauniisti. TYYNE. Mitä minä sitten puhuin?

Kun hän tuli pannua ja leipää hakemaan, oli Kustaava saanut sen jo pyyhityksi, ja ennätti kysymään: Milloin? Leikellessään tulisessa kiireessä ranskanleipää Kerttu selitti yhtaikaa sekä ilosta vapisevana että kahvin kohtalosta närkästyneenä: Kolmen päivän perästä illalla iltajunassa Pietarista niin, niin! Ja nyykäyttäen päätä, säteilevänä ilosta ja punasena kiukusta meni taas sisälle.

Minä tulin hänen kaltaisekseen. Putosi pois viimeinenkin tomunverho meidän väliltämme, ja minä seisoin hänen edessään ikinuorena ja säteilevänä kuin se Jumalan kuva, joksi olin luotu ajan alusta ja jota hän oli säilyttänyt alla sydämensä aikakaudesta aikakauteen. Niin yhdyin minä hänen kerallaan Hengessä ja Totuudessa. Ja niin olin minä valmis astumaan hänen kanssaan sisälle unelmieni kaupunkiin.

Nyt Jeanne tuli luostarikoulusta säteilevänä, täynnä elämän nestettä ja onnen himoa, valmiina kaikkiin iloihin, kaikkiin sattuman tarjoamiin hurmaaviin tilaisuuksiin, jotka hän jo hengessään oli nähnyt joutohetkinään, pitkinä öinä, toiveittensa yksinäisyyteen uponneena.

Päivän Sana

olewanne

Muut Etsivät