Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Niin kulkevi aika, kuin rientävi kiitävä pyörä: Kun aamua odotan, puoless' onpi jo päivä, Kun puolehen odotan, ehtivi kohta jo ilta; Vaan illoin siintävi silmiin aamuinen taivas. Niin kulkevi aika, kuin rientävi kiitävä pyörä. J
Olette ihmetellyt sitä sekä ihmis- että konevoiman säästämistä, joka saavutetaan sen kautta, että jokainen pyörä, jokainen käsi toimii sopusuhteisesti saman päämäärän saavuttamiseksi. Olette ehkä myöskin ajatellut, kuinka vähän sama työvoima voisi saada aikaan, jos se työskentelisi hajallaan, kukin henkilö yksikseen, välittämättä toisista.
Kärryt törmäsivät siinä lähellä olevaan kiveen, ja rats! räiskähti nyt pyörä rikki ja rattaat ja hevonen kaatuivat; mutta maisterimme olisi tässä saattanut helposti loukata kätensä tahi jalkansa, ellei hän olisi onneksi ajoissa huomannut vaaraa ja hypännyt rattailta alas.
Yksi ainoa jonon jälkipäästä kuuluva huuto voi säikyttää satoja edellä ajavia; jyvät ja tavarat ja vaatteet viskattiin tien viereen; jos hevonen oli rattaita vetämässä, riisuttiin se valjaista, ja se, joka ennätti, ratsasti tiehensä; jos pyörä meni rikki, ei ollut aikaa sitä korjata, ja kaikki täytyi jättää vihollisen hyväksi.
Tuon sovitan Oloosi, synnyinmaa, Uus aamuhan Noin sullei sarastaa. Taas koittaret Kun kiertää lounahan, Maan kukkaset Kehittäin kuorestaan; Ma mietin: noin Sa pukeut kukkihin, Noin kerran koin Luo päiväks Suomikin. Mut umpeen kun Käy päivän pyörä tuo, Kun sulkuhun Teränsä kukka luo; Niin silloin lyö Surusta rintan': oi! Noin synkkä yö Myös kansat kattaa voi.
Hellitä, kun suuri pyörä alas mäkeä vierii, muuten taitat niskasi, jos muassa seuraat; vaan kun suuri pyörä ylös mäkeä kulkee, hinkaa silloin perässä. Jos viisas mies sulle paremman neuvon antaa, niin anna mulle takaisin omani; en soisi, että muut kuin konnat sitä noudattaisivat, kun narri sen antaa. Se, ken vaan muodoks palvelee Ja katsoo hyötyhyn, Kun sade kohtaa, pakenee, Sun jättää myrskyhyn.
Yht'äkkiä irtaantui tästä sysäyksestä kojun toinen pyörä, koju kaatui kyljelleen ja alkoi pyöriä kuin pallo, kuin kivijalaltaan luhistunut talo, suistuen alas vuoren harjalta. Ehdittyään viimeisen jyrkänteen reunalle, pompahti se ilmaan ja lensi kaarena alas kuilun pohjalle, jossa se meni mäsäksi kuin muna.
Minne minä menen? Täällä ei ole taloa, ei puuta eikä minkäännäköistä suojaa sadetta ja myrskyä vastaan. Minä jään vaunuun." "Pyörä on otettava pois. Tuolla hautapatsaan luona saat suojaa." Pelosta vapisten totteli Amalasunta ja meni huiskin haiskin olevien kivilohkareiden yli oikealle puolen tietä, missä maantienojan toisella puolen häämöitti pimeästä hautapatsas. Dolios auttoi hänet ojan yli.
Sillä anteeksi, minä aion todellakin tuoda myös teidän kapsäkkinne. Hän ei vain tarkoittane minun miestäni! kysyi Sinikka-rouva säikähtyneen näköisenä. Hän kysyy vielä, kuka on viides pyörä vaunuissa! ilvehti Pajalan herra. Paavo Kontion huomio oli jo pari sekuntia ollut toiselle taholle kääntyneenä. Nyt pyysi hän yleistä hiljaisuutta. Aivan oikein, hän sanoi. Sähkökello soi.
Ja kaikki oli järjestyksessä. »No, anna soida sitten, Juhani! Ja te, lukkari, pitäkää kieli suorana suussa!» Heisaa! Aika kyytiä sitä lähdettiin lasten huutaessa ja koirain haukkuessa Swartin pihasta ulos avaraan maailmaan. »Hei, seisahuttakaa», huusi ukko Wunderlich pitäjänvoudin häkkiaidalta, »pyörä lähtee irti!» »
Päivän Sana
Muut Etsivät