United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Nyt luulen, että olet tuhlannut voita", sanoi äiti syötyään pari lusikallista. "Puuro on niin hyvää", kiittelivät pojat. "Niin, mutta sinä olet kai keittänyt sen paljaassa maidossa", sanoi äiti. Liisa nauroi niin, että hytki. "Puuro on keitetty paljaaseen veteen ja voita siinä on juuri yhtä paljon, kuin muulloinkin on ollut", vakuutti hän.
Sen soi repo mielellänsä, ja keittivät nyt kumpikin siinä puuroa eri padalla, mutta yksillä tulilla. Saihan kumminkin revon puuro ennemmin valmiiksi, se kun oli aikaisemmin tulelle pantu, mutta hukan puuro oli mustaa, revon valkeata, vaikka sitä hukka ei niin kohta sattunut näkemään.
Kun Liisa oli huolellisesti hämmentänyt puuroa noin neljännestunnin niin, että koko seos kiivaasti kiehui, nostettiin pata tulelta, tiukasti sopiva kansi pantiin padan päälle ja pata pistettiin laatikkoon syvälle heiniin. Heinätyyny asetettiin padankannelle ja sitten suljettiin laatikon kansi säpillä. "Kun väki tulee päivälliselle, niin on puuro valmista", sanoi papinrouva.
MUUAN VEENI-NUORUKAINEN Murtaen: Minkä sille mahtaa, ystävä, jos viivähtää puuropurtilon ääressä! Naurua veenien joukossa. MERVI Astuu kiivaasti puoleen: Mitä...? Mitä sanoit? VEENI-NUORUKAINEN Ei mitään, ystävä kulta.. Puuro on hyvä ruoka, vallan hyvä! Osa veeni-nuorisoa tirskahtaa hillittyyn nauruun. MERTSI Kääntyy päin: Veenit! Torventoitaus rinteeltä.
Liisa katsoi vuoroin rouvaan, vuoroin laatikkoon ja änkytti: "mutta, mutta..." "Puuro kypsyy hiljalleen padassa", selitti rouva, "mutta ei saa avata kantta eikä laskea ulos lämmintä." "Mutta ei suinkaan se vaan pala pohjaan?" kysyi Liisa. "Ei pala", vakuutti rouva. "Ja kypsyyköhän se? Kun ne kaikki tulevat kotiin, on niillä nälkä kuin susilla." "Kyllä se kypsyy", vastasi rouva ja katsoi kelloaan.
Mutta Marin askeleet onneksi kuuluivat samassa portailta. »Piispa on käynyt puurossa!» huusi hän kohta, temmattuaan oven auki ja kerran nenäänsä vedettyä. Hanna ei voinut sille mitään. Alakuloisena hän seisoi vieressä ja katseli, kun Mari tempasi kattilan syrjään ja tukki reiän. »Hyvä puuro pilalla; semmoinen vahinko», porusi Mari. »Ei teistä ole tänne kyökkiin.»
Saattoi tuskin uskoa, että tämä tyttö, jonka tukka oli kammattu korkealle päälaelle, oli se entinen vahva, punaposkinen Miina, jonka vaaleat, paksut palmikot riippuivat niskassa, "Voi, kuinka hyvältä puuro täällä kotona maistuu", virkahti Miina, syötyään pari lusikallista, "ja kuinka punaisilta ja terveiltä te näytätte", lisäsi hän katseltuaan vanhempiaan ja sisaruksiaan.
Vaimotkin pistäysivät silloin tällöin kadulle katsahtamaan lapsia tahi muuten pikimmältään silmäämään maailmaa, ja kun sattui puhekumppania, niin jäivät suusta kiinni, kunnes kumpikin muisti työnsä ja säikähti, että eihän vain siellä velli kuohu tahi puuro pohjaudu tahi puu putoa lattialle, jolloin juosten silpasivat sisään.
Ei ollut edes kummiakaan. Kuka senkin tytön oli onnettomaksi tehnyt? Kuka!? Kysy sitä! Minun tuli niin sääli! Minun tuli niin sääli, että eikö miehellä ole sen verran omaatuntoa, että jättäisi tuollaisenkin raukan rauhaan! Oma on syy. Miksi uskoa heitä! Kun uskottelevat! Kuinka kauan minäkin tässä istun! Isä antaa aika läksytyksen, kun ei ole puuro valmis eivätkä perunat pöydällä.
Isä nauroi harvoin, mutta nyt hän nauroi oikein sydämensä pohjasta. "Niin, sehän käy erinomaisesti", virkahti äiti ihastuksissaan. Miina katseli hämmästyneenä laatikkoa. Hän luuli, että he laskivat leikkiä. Mutta Liisa alkoi innokkaasti selittää, kuinka hän teki, ja vakuutti, että puuro tahi mikä muu ruoka tahansa kiehui itsekseen laatikossa. Papinrouva oli opettanut sen heille.