United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siellä oli kaksi rakennusta rinnakkain. Toinen rakennus oli iso ja komea, varustettu graniittiportailla ja rautakuistilla, toinen oli vanha ja rappiotilassa, akkunat vinossa ja puiset varppeet lahonneet.
Ja niin me kuultelemme ja odotamme niin kauvan, että kaikki nuo lämpeät ajatukset nukkuvat, ja me istumme vaan ahkerina kehrääjinä, kutojina, neulojina, joiden virkaa kyllä tekisivät vastaavat metalliset ja puiset kalut.
Ja miehet, jotka ainakin osaksi olivat melkein yhtä yltiöpäisiä oman uskontonsa haaveksijoita kuin heidän päällikkönsä itse, kävivät heti käsiksi hävitystyöhön. Pakanain suuret, puiset jumalain-kuvat syöstiin alas alttareiltaan, ja romahtaen vyöryivät ne sen kukkulan juurelle, jossa temppeli sijaitsi.
"Kun astuin ovesta sisään, en ensimmältä teitä nähnyt, mutta kun katselin siihen suuntaan, johon teidän koiranne oli samonnut kohta ovea avattuani, näin puiset portaat, jotka veivät ylös sen huoneen nurkasta, jossa minä olin.
ARVIRAGUS. Maassa; Näin käsivarret ristissä. Ma luulin, Ett' uness' oli; puiset hokkakengät Jalastan' otin, ettei astuntani Kovalta vastaisi. GUIDERIUS. Ei, hän vain nukkuu. Jos kuoli hän, niin hauta on vain vuode; Naiskeijut väikkyy hänen kummullaan; Maan madot hänt' ei koske.
Hevosia sidotaan kiinni päästä, koiria ja karhuja niskasta, marakatteja kupeesta, mutta ihmisiä jaloista; jos ihminen on liian kipakka jaloiltaan, niin saa hän puiset sukat. LEAR. Ken noin on erehtynyt asemastas, Ett' on sun tähän pannut? KENTIN KREIVI. Mies ja vaimo: Poikanne sekä tyttärenne. LEAR. Ei. KENTIN KREIVI. On. LEAR. Ei, sanon minä. KENTIN KREIVI. On, sanon minä.
Hän oli ikäänkuin uneksiva, kun hän taas seisoi tuon vanhan huoneen edustalla, ja katsoi sen rapattua etuseinää ja sen kuluneet puiset portaat, jotka veivät työhuoneesen, missä hän oli nähnyt niin monta ilon ja surun päivää; ja kun hän katsoi tuota pientä, lyijy-ruutuista akkunaa, josta hän oli hypännyt kadulle sinä yönä, jolloin pakeni.
Huoneen pienet, puiset ikkuna-luukut olivat suljetut. Muutamat talvi-ruusut kukkivat Kristuksen-kuvan alla. Bernadou'n huilu makasi hyllyllä: hänen ei ollut tehnyt mieli soittaa siitä asti kuin sota-uutiset tulivat. Yht'äkkiä kuului ulkoa kamala valitushuuto; useat yht'aikaa parkuivat. Bernadou nousi, otti kiväärin käteensä ja katsoi ulos.
Aseina oli heillä nuolet ja puiset, luukärkiset heittokeihäät; rautaa he eivät tunteneet. Muuten he olivat hyväntahtoisia, viattomia ihmisiä, jotka lapsellisella uteliaisuudella lähestyivät parrakkaita, suurikasvusia vieraita ja ihmettelivät outoja laivoja.
Yksin tuuliviiri yksinäinen valvoo iäisesti ikävöiden, â- ¦< valvoo niinkuin valvot sydämeni tähystellen mennehesen aikaan: < kuinka paljon iäks unhoon meni, kuinka vähän koskaan todeks saikaan! Omaa kirkkauttansa kummeksuin kesäyöhyt maille laskeuupi. Syviin aatoksiinsa unehtuin puiset ristit yössä uneksuupi. Elon onni, lempi, ystävyys tänne soi kuin kaiku laulun lauhan.