Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
»Ei niin rajusti, emäntäni ei niin rajusti!» Klodius sanoi astuen Lepiduksen kanssa nyt sisälle. »Tämä on minun ystäväni ja henkiveljeni. Et saa kieltäsi pieksää häntä vastaan niin tuimasti. Ihanaa. sataa kiviä!» »Anna minulle minun orjani!» amatsooni kirkui tarttuen voimakourillaan kreikkalaista rintaan.
Maija Liisa vielä sanoi: »Kiitä Join herroja, kun mokomasta pääsit! Toista se on tämä Kenonen. Ennen tämä antaa itseään pieksää, kuin menee muita pieksämään.» Täytyi silloin Anna Liisankin myöntää: »Siivo mieshän se tämä Kenonen on ollut. Ihalainenhan se ja Vatanen sitä jo nuorenakin pieksivät, eikä se Kenonen silloinkaan muuta kuin voivotteli ja hierotti itsensä terveeksi.»
Niin pian kun kakarat kasvavat niin suureksi, että he voivat kieltään pieksää, rupeavat he suulastamaan ja väittelemään vanhempiansa vastaan; tuota tekoa he jatkavat, kunnes joutuvat onnettomuuteen. Kyllä silloin nöyrtyvät ja kauppojansa katuvat. Vast'aikaa se!" Ja taas huoahti äiti raukka syvään, vaipuen uudelleen surullisiin ajatuksiinsa.
Ne ovat osaksi hirviöitä, joista on jo kuullut mitä kamalimpia kertomuksia: se pieksää, tuo kuuluu lyövän korvalle, tämä tukistaa, mikä ärjyy, mikä antaa arestia; osaksi he ovat samalla kuin puolijumalia, joiden lepyttämistä, mielittelemistä, imartelemista pikku pää jo miettii, tuntien vaistomaisesti sen tarpeelliseksi.
Mahtaa sinulla sitten ollakin hiukan parempi järki, kuin voisi uskoa noin naamastasi päättäen. JOHANNES. Elä huoli olla levoton, Anna Liisa, hän saa pieksää suutaan niin paljon kuin haluaa, minä en ole siitä millänikään. ANNA LIISA. Etkö? Sepä hyvä! Elä ole kuulevinasikaan, vaikka hän mitä puhuisi. Ethän? Saat olla ihan rauhassa. Minä en häntä näe enkä kuule.
Nefnef meni sen jälkeen torille. Siellä kohtasi hän kaksi kasakkia, jotka kuljettivat kuuromykkää, majuri Gek'in veljeä, sidottuna hevostensa väliin. Toinen kasakki ilmoitti, ett'ei vanki tahtonut vastata mihinkään kysymykseen. "Viekää hänet korttieriini Laptjeff'in tykö!" sanoi Nefnef. "Käskekää hänen pieksää sitä uppiniskaista konnaa, kunnes hän saa ääntä suuhunsa!"
Nyt alkoi äänet vaivan, vaikerruksen; näät tullut olin siihen paikkaan silloin, miss' itku suuri mielen kiersi multa. Ma paikass' olin, mist' on poissa valkeus, mi mylvii niinkuin meri myrskysäällä, kun sitä tuulten ristiriita pieksää. Tuo hirmumyrsky helvetin, mi koskaan ei lakkaa, kantaa sielut siivillänsä ja heitä lyö ja vierittää ja viskoo.
Sitähän minäkin jo... ja hän ajatteli, että vaikka se saisikin vuosia, ei se vanha ihminen sieltä sittenkään elävänä palaisi. Vaan kukas sitten lapsiasi hoitaa? Kyllä niitä aina saa niiden hoitajia! riensi Antti sanomaan. Aina niitä hoitajia saa ... parempiakin ... kehno tuo on ollut niillekin ... pieksää ja pahoin pitelee ... ja ruokottomuuksia puhuu.
Luulinpa että tuo hiton joukko on kohta täällä, mutta meidän pitää kaikkien poistua, että he saavat omin päinensä tovin vielä juoruilla päitänsä ja suitansa pieksää mutta he tulevatkin jo tuossa kartanolla, poistukaamme nopeasti!" puheli Kirri, ja he poistuivat kaikin erääsen sivukamariin.
"Sinä rohkenet wielä suutasi pieksää ja wielä niin suuressa määrässä, että saatat itkemään waimoni ja lapseni", sanoi isäntä. "Enhän minä..." "Ethän sinä. Sinun palwelusaikasi on loppunut, saat pötkiä pois meidän talosta, minä en jaksa kärsiä sinua", sanoi isäntä Matille. "Palkkani", rohkeni Matti ujosti muistuttaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät