Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Jumal' ei, ei ihminen meitä huomaa ainoakaan, minä meidät verhoan moiseen pilveen kultaiseen, jost' ei edes Helios keksi, vaikkapa sen valosilmä on tarkin katsoja kaiken." Virkki jo puolisoaan sylitellen Zeus Kronossynty. Allapa yrttejä maan pyhä parmas nuoria nosti, lootos kastehinen, hyasintti ja sahrami lauha versoi sankeanaan, kohotellen maast' ylös heitä.
»Kukkain kuu jo talven liensi, ristin eestä taistoon riensi urhot Serbian. *Serbian ruusun* punalehti kelmetä jo ennen ehti, kuin ne kuihtui, kukat kunnahan. »Luona hopeaisen Savan vaipui tuskiin sydänhaavan hautaan hiljaiseen. Yksi tiesi sen, oi armas: pakahtui tuon immen parmas, kun toit tänne sulhon orjuuteen. »Riemuhuudot kun soi sulle, murheita toi mieleen mulle juhlan päivä tää.
Kukkain kuu ol' alullansa, Pultamaan läks uskoansa Urhot Servian, Servian kaunon hymy herkes, Poski kelmetä jo kerkes Ennen ensi Kukkaa kunnahan. Luona hopeaisen Savan Hauta tuskiin sydänhaavan Lievityksen soi. Yks sen tarun ties, oi armas; Pakahtui siit' immen parmas, Että joukkos Orjaks sulhon toi. Kun sa kuulit riemun kielen, Muistooni toi murhemielen Juhlan päivä tää.
Hänen rinnassa sykkivi tuorehin tunne, mikä on isänmaa, mihin kulkee se, kunne, ja jospa hän miekkahan miestyvi kerta, hätä maassa on häijy, ja vuotavi verta. Mut muuten hän on rakas, rauhainen, armas, kuin on hänen vaimonsa valkean parmas, jos vaarakin vaanii, hän käy sitä kohti, kuin päivä, mi lapsena päällänsä hohti. Siks kunnia hälle!
Päivän Sana
Muut Etsivät