United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä en voi muuta kuin rukoilla, että, vaikka kuinka suuresti moni erhettyy, kun hän sulkee itsensä tänne, Sinä, joka olet Hyvä Lääkäri, otat meidät ja kaikki meidän hyödyttömät, vapaa-ehtoiset haavamme ja kaikki meidän pilatut, itsemme kautta tukautetut luonnonlahjamme, ja semmoisina, kuin me olemme, ja semmoisena, kuin olet, vielä kasvatat meitä Itseäsi varten.
"Mitä pitkistä puheista", sanoi kuningatar nojaten kättään tuolin selustaan, "sano lyhyesti, mitä sinulla on minulta kysyttävää." "Sano vain lyhyesti 'olen'. Oletko sinä syytön kolmen herttuan kuolemaan?" "Ja ellen olisi eivätkö he ole kuolemaa hyvin ansainneet?" "Amalasunta, minä pyydän sinua sanomaan: olen." "Otat hartaasti osaa goottilaisten kapinoitsijain kohtaloon."
"Siihen yhtyi ääni, joka selvästi ja hiljaisesti lauloi: "Oo Jumalan karitsa, joka maailman synnit pois otat". "Kuten pilven hattara, joka täynnänsä taivaallista mehua, laskee alas kuivaan kuihtuneeseen maahan, niin laskeutuivat nuot pyhät säveleet alas kangistuneeseen sieluuni ja sulattivat sen hiiltynyttä mujua.
Jos vaarin otat, kuink' on käynyt Lunin ja Urbisaglian ja kuinka heidän rataansa seuraa Chiusi ja Sinigaglia, et oudoksu, et kummaksu sa kuulla, mitenkä sukukuntain surma koituu, kun kaupungeillakin on perikato. Kaikk', kaikki, mik' on teidän, kuolee kerran kuin tekin; vaan on elon aika lyhyt, ja pitkä-ikäiseen jo kuolo piilee.
Nyt "Lampaan" isäntä astui esille. Kuuleppas! sanoi hän; nyt olen saanut tarpeeksi! Tyttö tuossa on kelpo tyttö vaimoni ja minä takaamme molemmat hänestä ja me emme salli että häntä solvaistaan. Sinä otat sanasi takaisin, minä käsken sinua, ymmärrätkös? Wappu nauroi taas. "Lampaan" isäntä, oletko ikinä kuullut että kotka antaa lampaan käskeä itseänsä?
Miehet unohtavat syöntinsä, niin uteliaina he katselevat noita minun valmistuksiani. 'Behagas det, fröken? se on: saako olla, neitiseni? sanon minä ja tarjoan. Sinä hymyilet ja nyökäytät kiitokseksi, ja tietysti otat ja haukkaat.
Sittemmin kerrottiin Herakleen nuorukaiseksi kasvaneena kerran yksinänsä kävelleen ajatuksissaan. Hän tuli tienhaaraan. Hänen siinä miettiessään, kumpaako tietä läksisi, astui hänen eteensä kaksi suurikasvuista naista. Toinen, tosin kaunis, mutta olennoltaan kevytmielinen ja liikkeiltään kiemailija, puhutteli häntä: "Jos otat minut ystäväksesi, kuljetan minä sinua suloisinta ja helpointa tietä."
Ehkäpä hän viekkaudella voisi pelastua tästä vaarasta. Suuri ja voimakas henki, sanoi kalastaja, jos sinä todellakin olet niin kovasydäminen, että tahdot kostaa hyvän pahalla ja tappaa minut, niin täytynee minun alistua kohtalooni, mutta lupaa minulle ainoan oikean Jumalan nimessä, että vastaat minulle yhteen kysymykseen, ennenkuin otat minut hengiltä.
Heidän pitäisi silloin ajaa kumpikin erityisissä mahtavissa vaunuissaan, puetettuina kuninkaalliseen pukuun ja Pohjan kolmikertainen ruunu päässänsä." "Jaa, äiti," huusi kuusivuotias Valdemar, "sitä pitää sinun nähdä ja minun myös. Eikös ole tosi, ettäs otat minut kanssasi?"
Sano, ja minä käyn vaihka vasten pöyreätä karhua pieni puukko kädessä, jos niin vaadit. Sano, mikä on ehtos? MARIANA. Että otat minun vaimokses. TIMOTEUS. Kirkas tuli ja jyrinä! sehän on tarkoitukseni, sehän kultanen meininkini. Katsos tässä. Mutta minäkö suutella uskallan? Minä! Sitä en olis uskonut. Mutta siinä, missä klasit ja olvituopit kalisee, siinä paukahtelee myös suudelmat.