Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025


Ei oltu koskaan kuultu, että vihollisten upseereja oli päästetty linnaan, kun sota oli kynnyksellä. Löfving nieli tunteensa oluen mukana ja vastasi levollisesti: Kyllä nyt kuullaan paljon mitä ei kuultu ennen, mutta muutoin kulkee mies vahdittuna ja antoi sitäpaitsi kunnia-sanansa, ettei hän urki asematamme.

En nyt liene Lemminkäinen, ellei minulle anneta syötävää ja juotavaa." Pohjolan emäntä käski nyt tuoda Lemminkäiselle olutta. Mutta siinä oluessa mateli matoja ja sisiliskoja. Lemminkäinen onki ne pois ja joi oluen. Mutta hän vaati edelleen parempaa kestitystä. Pohjolan isäntä silloin sanoi: "Miksi sinä tulit tänne, ken sinut tänne kutsui?"

Kunp' ei kukkaro kuluisi, Rahataskut taas menisi; Joisin ma joka oluen, Joka viinan vierettäisin, Pitäisin joka pikarin, Joka kannun kaateleisin. Sikuna minun seotti. Tuuvitti emo minua, Vaapotteli vanhempani, Tuuvitteli turviksensa, Varoiksensa vaapotteli.

Hoi on, hoi on huolta paljo, Tekemätt' on työtä paljo, Paljo juomatta olutta, Paljo saamatta rahoa! Anna luoja, suo Jumala, Anna rauniot rahaksi, Kivet pienet penningiksi; Oluessa tuopin olla, Maljan maiossa mahia, Juoani joka oluen, Joka kannun kallistella!

Eipä kulta tullutkana, Armahaiseni ajanut; Tuli kuhjus kutsumatta, Vaivainen varottamatta, Osasi oluen juoa, Syöä juhlasyönnökseni Tainnut en olla antamatta, Enkä kielteä kehannut. Mitä laihan laulannasta, Lauloin ennen lassa ollen, Paljo mieletön pakisin, Ilman lintujen iloksi, Pääskyjen huvitteheksi; En nyt laula, enkä taia, En paljo pakaja'kana.

Ketä sinä tarkoitat? kysyi Aleksis hajamielisesti. Kultatynnyriäpä tietenkin, vastasi Arvid. Tule, lausui Aleksis nurpeillaan, mennään oluen juontiin. Minä tiedän, missä sitä tavaraa tänä iltana on saatavissa! Seuraavalla viikolla tuli ensimäiselle kutsuntaluokalle poislähtö.

Väinämöisen veljenpoika Sanoi Liisalle samassa: "Pane paljolta patahan Hirven huulta, peuran kieltä, Kyllä ma hapanta hankin." Tuotti viinan Torniosta, Haetti Oulusta oluen, Kutsui vanhan Väinämöisen Vielä siihen soittajaksi. Setä vanha siinä soitti Hauinluista harppuansa, Että kalliot kajahti, Vuoret urkuna ujersi, Kivet hyppi kankahilla, Mäillä pelmusi petäjät.

Kerran kestissä hyvässä Ollessa oluen luona, Tuoll' starssinan tapasin, Starssina tarinat haastoi, Kuinka kunnan kuulu miehet Astunevat ammattiinsa.

Isossa tuvassa, jossa hänelle syödä annettiin, tapasi hän keskievarin emännän vilkkaasti puhelemassa toisen vaimon kanssa. "No," sanoi emäntä, "eilis-iltana siulle tuotii ukkos kotii hyvin kylläsenä; se olj aika hutikassa; ku mie oisin nähnyt, jotta toiset koatoat hänelle viinoa oluen keskee, ni oisin mie heitä opettanut."

Päivän kuluttua iltapuoleen viettävät Liman asukkaat mielellään ylellisiä seurojaan nyt raitistuneissa huoneissaan pelaamalla l'hombrea, erästä hispanialaista seurapeliä; kadut pian käyvät autioiksi ja ainoastaan ravintoloissa on nyt oluen- ja viinanjuojia.

Päivän Sana

ilkkuin

Muut Etsivät