Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Ja kylläpä satoikin rankkasateena kaikilta haaroin sen järeämpiä sen hennompia sättimisiä Avojalan Damin päälle, joka seurakunnan maksulla oli tehnyt huvimatkan Amerikaan. Musta Maranna vaan otti hänet ystävällisesti vastaan, ja hänen toinen sanansa oli: "Oletkos saanut jotain tietoa Johannes pojastani?" Dami ei osannut mitään tietoja antaa.
Vielä hän järisyttävällä tavalla osoitti, että valehtelijoilla on oleva osa siinä järvessä, joka tulesta ja tulikivestä palaa, ja kuinka rangaistus ei vääräin huoneesta lakkaa, ja kysyi lopuksi: "oletkos nyt aikonut viimeinkin tunnustaa?" "En", oli lyhyt ja jäykkä vastaus.
Ne kait itkeä tillittäisivät: ui, ui, ui, ui, antaa rakas, kulta opettaja anteeksi, ui, ui, ui.» »Jussi, oletkos siinä hiljaa.» Ei äiti voinut olla ihan totinen, vaikka koetti. Hanna ei tahtonut enää saada neulan silmään lankaa, oli liian pimeä. »Jätä tuo», kehoitti äiti, »sinä turmelet silmäsi». »Olisi pari napinreikää vielä.» »Neulo ne ennemmin sitten lampun valolla.
Tuohon Jaakko sanoa hökäsi: Jos minulla olisi itselläni rahan, niin minä maksaisin vaikka mitä, että minä pääsisin siitä asiasta hyvin pian erilleni. Oletkos siinä asiassa kiinni sitten? kysyi nimismies. Minä häm-äm-mästyin, anta-akaa ant-eeksi, herra vallesmanni, änkytti Jaakko. Mitäs siinä tarvitsit hämmästyä? Jos syytön olet, niin eihän se mitään ole.
Hän oli vallaton, riehkasi ilosta, potki peitteen pois ja nosti pienet pyöreät jalkansa pystyyn. Oletkos hiljaa, sinä veitikka, oletkos hiljaa äsäs! Ja vaikka minä olin häntä toruvinani, minä kuitenkin riehuin mukana, enkä malttanut lopettaa, vaikka kyllä pelkäsin, että hän mahdollisesti valpastuisi eikä pääsisi uneen kiinni koko yönä.
Hän hypisteli takkini liewettä ja katseli suurilla sinisillä silmillänsä wiehkeästi minua silmiin. "En minä ole paha teille", sanoi hän. "Senhän minä tiedänkin, ettei pikku Tiina ole paha", sanoin, ja nostin tytön polwelleni. "Minä osaan jo lukeakin", sanoi hän towin päästä. "Oletkos siinä taas..." murahti isä. "Antakaa meidän nyt haastella", pyytelin minä.
Ahaa, oletkos nyt kiinni? RUOTSILA. Kuka se on? POLISIMIES. Ahah sinä, hirteinen, vieläkö kysyt? RUOTSILA. Mitä te minusta tahdotte miehet? POLISIMIES. Panemme sinut kurraan, poikanen, huomeisaamuna sanoo sitten majuri, mitä muuta saat. RUOTSILA. Mutta mistä syystä?
Nämät antoivat kuulla helvetinmoisen hurra-huudon minun sisään tullessani ja kolistelivat rautavitjoillansa. Väristys kävi joka jäseneni läpitse. Minä kaduin syvästi ett'en ollut totellut sen hyväntahtoisen piian neuvoa. "Terve tultua hyvään seuraan," sanoi yksi. "Istu ja ole niinkuin lapsi talossa," sanoi toinen. "Oletkos varastanut jotakin arvon-alaista," kysyi kolmas.
Hän oli iloinen, eikä se ihmeellistä ollutkaan, sillä molemmat istuivat käsi kädessä, unohtain maailman murheet ja ehkä hereillänsä kuitenkin vaipuneina suloisiin unihin. Lukiani! oletkos koskaan rakastanut rakastanut sanan oikeassa merkityksessä? Ah! Silloin on sinullakin semmoisia hetkiä ollut, ja minun ei tarvitse näistä sinulle kertoa.
Uteliaana oli Sakari kysellyt mieheltä, missä ne kuusi päätä ovat. »Piilossa», oli mies vastannut. Sakari oli kokenut aivan salavihkaa vaania, että näkisi ne päät, kun mies ne piilosta ottaa ja niin oli heistä tullut hyvät ystävykset. »Oletko sinä hullu?» kyseli nyt Sakari mieheltä kopissa. »En. Oletkos sinä?» »En», kielsi Sakari ja ilmoitti: »Minä olen liika viisas.»
Päivän Sana
Muut Etsivät