Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Harvoin olenki jos koskaan nähnyt Ottoa niin väsyksissä, kuin sinä hetkenä, jona Taavetti meiltä läksi. "Anna piti puheensa ja seisoi kummina vähälle Juosepille ja isä Uoti tuli myös kylään ristiäisiin. Uoti olisi suonut Taavetin tulla saattamaan häntä läpi kylän, saadaksensa näyttää kaikille, kuinka suuressa arvossa hän piti Taavetin. Tämä ei kuitenkaan myöntynyt siihen.
"Pakotat!" vastasi sir Kenneth suuttuen. "Jos et olisi hyväntekiäni, eli olisi osottanut tahtovasi semmoinen olla ja jos ei minun tulisi sinun luottavaisuuttasi kiittää siitä että nämät käteni, jotka olisit voinut kahleisiin panna, ovat vapaat, niin näyttäisin sinulle, että pakottaminen ei olisi kovin helppo, niin aseeton kun olenki".
Jää kotiin, poikani, jää kotiin!" "Minä en voi, minä en saa, minun täytyy päätä mukaan," vastasi Leo. "Minä olenki jo tottunut meri-elämään, eikä kalastaminen aavalla merellä ole mitään leikki-työtä. Ei, ei katteini, te ette saa pyytää minua luopumaan tästä yrityksestä." "Noh, mieltäsi myöden," sanoi katteini Bertram vähän äreästi. "Mutta vielä sinä kadut, ett'et totellut minua. Tule, Liborius."
Onni tääll' on kuin tuulessa rahtu. Kulkeva kotka mun lintuni vei! Mikä olenki utala? Olen höyhen tuulosessa, Rae raju-ilmasessa, Vene vieno vaahtopäissä, Lastu aaltojen ajolla. Kuhun kulkenen katala, Kuhun oksahan osannen, Kuhun jäähän jäätynenki, Missä löytänen leponi, Rannan tyynen, rauhallisen? Puhjetessa kukka puhtahin, Lehti tuorein hiirenkorvallisna.
Luovu siis unesta pettävästä! Mutta sanoit isäntääsi vartioitsevasi. Ken on isäntäsi? KAARLO. Olethan kristitty vai kuulinko väärin? NYYRI. Olen, Jumalan kiitos olenki! KAARLO. Niin ... miksen sinua uskoisi tarkoitathan parastani? NYYRI. Sen sanomattanikin havainnet. KAARLO. Tiedä siis, että tuon matalan katoksen alla lepää pyhä mies pispa Henrik itse. NYYRI. Siis tuossa töllissä?
Jussi parka! huomeseksi ei ole leivän murua kotona, ymmärrätkös sinä nyt sen? OLUVINEN. Sen? Liisa! Sitähän minä olenki tutkinut, ajatellut ja aprikoinut koko poisoloni. Mutta sinä, Liisa, et ole nähnyt muuta, kuin tuvasta ulos ja ulkoa tupaan. LIISA, Vaan jopahan senkin olen nähnyt, ettei ole leivän murua kotona. OLUVINEN. Sen vaan? Ja paljailla silmilläsiki? Ei eukkoseni!
"Minä olenki monta vuotta ollut poissa tästä paikkakunnasta", jatkoi nuori mies. "Leikimme me piennä yhdessä kunnes minua kiellettiin täällä käymästä". "Juho!" huudahti Valpuri. Hän punastui, ikäänkuin peljästyen tätä mielenosoitustaan liian eläväksi ja lisäsi tyvenemmällä äänellä: "Missä olet näin monta vuotta ollut?" "Ensin lähdin merelle", virkkoi Juho, "jossa olin neljä vuotta.
Nätti tyttö olenki ja nätimmäst' ei lukuu; En minä tällä polvellani pojan viereen nuku. Nätti tyttö, siivo tyttö, siivon nimen kannan, Enpä minä joka pojan halatakaan anna. Tyttö pieni hienonen, hintelä ja hoikka; Eipä minussa joka pojan vastinetta ookkaan. Paljon meillä poikia käypi, vaan ei minua vasten, Pikkuist' ennen päivän nousua katoovat kuin kaste.
Mintähen olenki huoles, Mintä hoikka huolellinen? Sentähen olenki huoles, Senpä hoikka huolellinen: Nousi suolle suuri honka, Viitahan vilu petäjä, Joss' oli huolilla siansa, Murehilla muu pesänsä; Siit' on mulle tuntu tehty, Tuutu tehty, käätty kätky, Vaku vaivainen rakettu. Miks' on mulla muoto musta, Muoto musta, kaiat kasvot?
PISPA HENRIK. Niin tosin olenki, Ja onnellinen ompi jokainen, Kuin tyytyy Herran suomahan, jos muuten Ois kohtalonsa kuinka katkera. Sen osoittivat pyhät marttyrit. KERTTU. Nuo ihmis-raukat, jotka poltettiin? PISPA HENRIK. Ne juuri, mutta miksi raukoiksi Sa kutsut heitä? KERTTU. Siksi että kovin Mun tulee heitä sääli!
Päivän Sana
Muut Etsivät