Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Se mukanani vaeltaa, Jos minne kulkenen; Sit' aattelen, jos puhelen Tai muita kuuntelen. Siit' erota en tahdokaan, Se kanssain vanhentuu. Se minun on! Ei niitäkään Siit' tiedä kenkään muu. Muut muistot haihtuu, katoaa, Yks säilyy yksinään: Onk' iloinen vai suruinen, En tiedä itsekään. Uusi aika.
Lehteri rupesi tulla jyrisemään alas; huutoja, voivotuksia ja parkua kuului nyt kirkossa ja väkevämmät paetessaan sulloivat heikompia jalkoihinsa. Ainoa, joka ei ymmärtänyt vaaransa suuruutta eikä paikaltaan liikahtanut, oli tyttö. Hän tarttui kiinni putoavaan parruun ja raikkaalla äänellä laulaen: "Herra mua johtaapi, Jos minne kulkenen, Ja tieni viimein ohjaapi Tykönsä taivaaseen,"
Paljo on tikalla huolta, Ja paljo tikan pojalla, Syömisistä, juomisista, Henkensä pitämisestä. Noin tiesin tikan sanovan, Kuulin kurjan kuikuttavan: "Enpä tieä tikka rukka, Kuta tammea takonen, Kuta kuusta kolkuttanen, Kuhun kulkenen salohon: Tuolla ois enempi puita, Tuolla äiä pökkelöitä, Tuolla toukkia paremmin."
Melkeinpä käsittämätöntä on, että pyhän Augustinuksen "Tunnustuksien" kaltainen kirja olisi voinut ilmestyä nykyisessä kristikunnassa; melkeimpä käsittämätöntä on, että jonkun nykyajan runoilijan kanteleesta voisi kajahdella senlaisia virsiä kuin nämät: "Sinun tykös, Herra, tulen Ja huudan syväss' vaivass" taikka "Ah kunne kulkenen, Kas tuskan tuntenen". Meissä kaikissa on se heikkous, että me mieluummin tuomme niitä puolia synnistä, jotka vaikuttavat sen, että se näyttää enemmin sairaudelta ja heikkoudelta kuin paheelta ja synniltä Jumalaa vastaan.
Sun omaks tahdon, mustakulma tyttö, jok' kannat päässäs tummaa seppelettä, sun omaks tahdon ja sun silmäis kuilut ja sielus syvyydet mä nähdä tahdon. Ma tunnen tuoksus, missä kulkenen, ma nään sun kasvos, minne katsonen, ja janossain kun juon ma lähdevettä, mun on kuin huuliltasi joisin mettä, sä metsän keiju, tyttö mustakulma, jok' kannat päässäs tummaa seppelettä.
Emmehän me sinusta kiinni pidä. JAARA. »Ah, kunne kulkenen, Kosk' tuskaa tuntenen, Mun syntein suurten tähden? Ah, kusta avun löydän? Ei taida kaikki maailma Mult' huojentaa tät' vaivaa.» TOPRA-HEIKKI. Niinpä sinä rohkaiset itseäsi ja seuraat meitä. Etkä rasita mieltäsi turhilla. Niistä ei kumminkaan mitään hyötyä ole. Päinvastoin pikemmin. Ylös nyt! JAARA. Minä nousen, minä nousen.
"Vielä kiitän veikkoseni, veikkoseni, siskoseni, kostelen koko perehen, kaikki kasvinkumppalini, joien joukossa elelin, kasvoin kanssa kasvinaian. "Ellös nyt, hyvä isoni, ellös, ehtoinen emoni, tahi muu sukuni suuri, heimokuntani heleä, tuosta huolelle ruvetko, saako suurelle surulle, jos menenki muille maille, kulkenen johonkuhunki!
JAARA. »Ah, kunne kulkenen, Kosk' tuskan tuntenen Mun syntein suurten tähden. TOPRA-HEIKKI. Jos se pakana menee ja hukuttaa itsensä? Seis Jaara! Tule takaisin, kuuletkos. Tule, minä puhun sinulle. Mihinkä se joutui? MIKKO. Tuoltapäin kuuluu ääni. MIKKO. Anna mokoman mennä, että pääsemme hänestä. TOPRA-HEIKKI. Mutta hän on päästään vialla, miesparka. En minä laske häntä yksin vaeltamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät