Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
RUOTSILA. Ja kyökkiinsä alinomaa saivat meiltä voita, munia, kinkkuja ja muita. LIND. Naapuri! RUOTSILA. Naapuri! LIND. Eikö olisi parempi ollut ? RUOTSILA. Siltä se melkein näyttäisi LIND. Että olisimme rauhassa? Naapuri, eikö nytkin vielä olisi parempi ? LIND. Oikeinko todella? RUOTSILA. Päätetään koko riita ilman asianajajitta? LIND. Jos tahdotte, niin RUOTSILA. Rakennamme myllyn yhtenä!
Silloin on leikki kaukana. MATLENA. Oikeinko totta? Sitä nyt ei kukaan uskoisi. SILJA. Eikä hän anna perään, vaikka kuolisi siihen paikkaan. Jäyhempää ihmistä en tiedä toista. MATLENA. Sitten ovat ehkä kaikki yhdessä myllyssä. SILJA. Pahaa pelkään. MATLENA. Topra-Heikki tietysti etupäässä. Kuinkas muuten. Ja Mikko taas seuraa häntä vaikka tuleen. SILJA. Sinä Mikon sijassa tekisit juuri samoin.
Kesällä on kuumaa, talvella on pakkanen. Totta on! Tuota, kyllä kai Toloskalla on aikaa? Minä kiehautan pikkuisen kahvia ja sitten kai tulette Helenan lapsen ruumista katsomaan. Minä menen sitä laudalta veisaamaan. Oikeinko Helena sitä suree? Sureehan se sitä. On se sentään oma lapsi. Onhan se! Hyvä Jumala sitä surkeutta, jota ihmiset ihan turhaan itsellensä saattavat.
Mitenkä tulevat ne toimeen, joilla ei ole veljeä, ei sisarta, ei ketään maailmassa? HANNA. Kerro nyt vielä teaatterista jotain. Oliko paljon väkeä? MAIJU. Täysi huone. Lippu luukun päällä. JUSSI. Oho? Oikeinko todella? HANNA. Mutta kuule, miksi sinä nytkähtelet niin somasti? MAIJU. Mitenkä nytkähtelet? HANNA. Noin, tuolla tavalla. Etkö siitä itse tiedäkään? MAIJU. Tiedänhän minä. Ei se mitään.
»Oikeinko tässä teetkin.» »Niin no kankaan loppiaisia. Varsinko tuota senkään vuoksi olisi, vaan Montinin rouva antoi vähän teelehtiä. Ottakaa korppukin, onhan siinä siksi.» »Kiitoksia. Vai antoi rouva teelehtiä.»
Nouse heti kärryille, niin lähdemme kotiin. Tulen mielellänikin, sanoin minä, vaikka kyllä kärryissä olen saanut istua kokonaista kaksi päivää. No oikeinko totta se onkin, että Kemissä kävit? Kuinka sinä sinne jouduit? kysyi äitini. Muori vainajan veli minun sinne vei halkolaivassa ja takaisin tulin erään Kemin isännän kärryissä.
Alsidas. Oikeinko todella? Antakaa anteeksi, herraseni. Sganarelle. Ai, ai, ai! Alsidas. Mieleni käypi pahaksi, että minun täytyy näin menetellä teidän kanssanne; mutta teidän luvallanne en herkeä ennen, kuin lupaatte joko lähteä miekkasille kanssani tai ottaa sisareni vaimoksenne. Sganarelle. Voi, voi! No, otannan minä, otan! Alsidas. Kas niin, se on oikein.
Niin olen minäkin tehnyt ennen. Mutta tästä lähtein minä tahdon tanssia vaan sinun kanssasi enkä kenenkään muun. VIKTOR. Sylvi, Sanonkohan sinulle nyt jotain? SYLVI. Sano! VIKTOR. Sinä olet niin viehättävän kaunis tänä iltana. SYLVI. Elä? Oikeinko totta? VIKTOR. Oikein totta. SYLVI. Mutta sinä sanot muille samaa. Karin Löfbergille esimerkiksi? VIKTOR. En, kuolemani kautta.
Ole solvaamatta äitiä muuten sanon sinulle viimeisen kerran, jos et rupea elämään ihmisiksi, saat muuttaa kotoa pois. Oh! Oikeinko aiot poliiseilla ajaa? Aion, jos siksi tulee. Hyvä! Minä muutan ilman poliisia. Muutan peräti Alman luo. Luuletko hänen pitävän sinua ilmaiseksi? Rupean herrojen ulosheittäjäksi. Vaikka siksikin, kosk'et neuvoista parane. Onpa se ammatti ja yhtä hyvä kuin moni muu.
»Kansa ei vielä ole herännyt oikeuksiaan valvomaan.» »Se herää minkä ennättää. Roomaa ei rakennettu yhdessä päivässä.» »Niin, aikansa vaatii itsekukin asia. Tuosta, rouva Karell, juohtuu mieleeni keskustelumme viime kerralta.» »Ajatelkaa, että minäkin olen sitä muistellut usein ja erittäinkin juuri näinä päivinä», hymyili Alma. »Oikeinko todella?»
Päivän Sana
Muut Etsivät