United States or Rwanda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan puhu vihdoin, aimon Akhilleun suo tosi kuulla, hän ehkäpä suostuu. Taivaisten avull' ehkäpä sun sanas sankarin mielen taivuttaa; sill' ei puhe ystävän suott' ole suinkaan. Mutta jos esteen lie jumal-ilmestys joku tuonut, jos sanan moisen Zeult' emo korkea saattanut ehk' on, niin sinut ainakin laittakohon kera kaikkien muitten myrmidonein, hädäss' ett' apu, valkeus oisit akhaijein.
Vaan mun et itkevän nähdä sa raskinut, ett' ol' Akhilleus mieheni surmannut, jalon Myneen, kaatanut kaiken ruhtinaskaupungin, avioksipa aimon Akhilleun lausuit lohduttain minut saattavas, että hän laivoin Fthiaan veis tykö myrmidonein minut häitteni viettoon. Ainian itkien siks suren surmaas, ystävä kallis."
Vaan etumaisina muist' oli urhoa kaks asehissaan, Patroklos sekä Automedon, yht' uljahin innoin taistoon myrmidonein etupäässä.
Oon hänen kumppanejaan sama laivapa toi minut tänne heimoa myrmidonein; mun on taattoni kuulu Polyktor, voipa ja vauras mies, vaan vanha jo kuin sinä itse; poikaa hällä on kuus kotonansa, ma seitsemäs täällä; näät sotatiellepä suoriamaan minut määräsi arpa.
Laittoi heidät, virkkaen näin, sanan ankaran lausui. Viert' ikivellovan veen halutonna nyt airuet astui, päätyen myrmidonein majaleirin luo sekä laivain. Sankarin siell' liki tummaa purtt' ovell' istuvan yksin keksivät; ei tulo tuo ilahuttanut mieltä Akhilleun. Päämiest' aimoa arkaillen siin' airuet seisoi, vait oli kumpikin mies, ei virkkaa tohtinut tointaan.