United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Oh oh!» huusi Keskitalo kuin pahasta unesta kavahtuen ja katseli silmät pyöreinä ympärilleen. »Missäs me oikein ollaankaan?» »Talonostomatkalla, naapuri», myhäili Uutela hiljaa-sädehtivin silmin toisen säikähdykselle. Keskitalokin jo hoksasi. Miehet rupesivat yhdessä makeasti nauramaan. Maa oli vielä sula, vaikka marraskuu jo oli käsissä.
Kaikkityyni, kapteini! Niin kuulkaapas! Kenraali on sanonut minulle, että herranne tulee ammuttavaksi ennen kahdeksan päivän kuluttua. Tämän kuultua olisi jokainen muu kuin Crockston raivosta hypähtänyt tahi heittäynyt hillimättömän mielikarvauden valtoihin, mutta amerikalainen, joka ei hätäillyt, ikäänkuin myhäili ja sanoi vain: No, mitä se tekee? Mitäkö tekee? huudahti James Playfair.
"Oi, Jumalani!" huusi Valentine kimeällä äänellä. "Minä puolestani vannon, ett'en saa ainoatakaan enään, ellen jo kuole tämän lapsen tähden!" Séguin, joka yhä vaan myhäili pilkallisesti, palasi paroonittaren tulon kautta keskeytyneesen puheluunsa Santerren kanssa. "Te sanotte, että olette nähnyt niin kauniita leikkauksia tehtävän tohtori Gauden klinikassa."
Tänään minua kuulutettiin, ja tuossa, katsokaa tuossa justiin seisoo pulskan pojan pulska nimi ja morsian vieressä. Hei!" Ja Heiskanen tuli taas iloiseksi, niin iloiseksi, että alkoi tanssia prissakkaa ypö yksinänsä, vaikka siinä pitäisi oikeastaan olla kaksi. Kadulla tuli vastatusten Nielonen ja Mielonen. Kumpikin myhäili toiselleen, ja kummallakin oli kädessään Laatokka.
Hän hyppäsi ammeen laidalta ja alkoi pitkin askelin harpata kaupunkiin päin, ja hän myhäili hienostaan jo edeltäpäin ajatellessaan minkä vaikutuksen hänen uusi ehdotuksensa tekee neiti Vestlundiin. Hän pistäytyi hätimmiten kotonaan, peseytyi, pani toisen takin yllensä ja läksi Ingridiä tapaamaan.
Kun Niilo kiskoi päreitä tai veisti jotakin tarviskalua ja Katri liverrellen istui hänen rinnalleen, laski molemmat kätensä hänen olkapäälleen ja kertoi tuhansia hupaisia juttuja, ei Niilo useinkaan monta sanaa virkkanut eikä liioin työtään keskeyttänyt; ja kun Katri silloin nykäsi häntä tukasta, saadakseen »Niiloa oikein valveille», niinkuin sanoi, niin tämä vaan myhäili ja katsoi lempeästi kiusaajaansa.
Tulkaa, mennään sinne, minä luulen, että pian saadaan ryypytkin, sen pitäisi kohta olla täällä. Tai olkaahan täällä, minä tuon kohta ruuan pöytään. Hommakkaana niinkuin hyvää odottaessa köpitti hän rantaan, palasi sieltä hetken päästä takaisin. Hänen naamansa ja partansa ja koko mies myhäili. Nyt se jo laskee rantaan!
»Jokohan se Mantakin on mahtanut havahtua?» myhäili Uutela. »Luulisi jo vähempäänkin iloon heräävän!» Kahdeksan aikaan Uutela läksi morsiustaloon muhkean näköisenä mustissa verkavaatteissaan ja mustassa tasapohjaisessa lakissaan.
Viisas minä olen jo, sen on isä monesti sanonut minulle, ja ymmärtäväinenkin minusta kai vähitellen tulee, kunhan saan harmaat hiukset ja ehdin valtiopäivä-ikään niinkuin isä, vastasi Ester, puhaltaen uuden kuplan lentämään. No, toivokaamme, että siitä kesytyt, jupisi ukko ja myhäili uudelleen. Mutta katsotaan nyt sentään, että saat parempaakin ajattelemista.
Keskitalo luuli tukehtuvansa, muut katsahtivat hämmästyneinä toisiinsa, Riitan silmissä välähti salaperäisesti ja nuori emäntä karahti verentipahtavan punaiseksi. Uutela huomasi ainoastaan viimemainitun. »Mitäs siinä nyt punastelet», myhäili hän yhä tyytyväisempänä. »Tottahan pulska emäntä on talolle kunniaksi.» Hän katsahti nauraen Riittaan. »Savolaisenkin mielestä vai kuinka?»