Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
Hevospoika, joka ruokki hevosia ensimmäisen kerran aamulla, pistäysi kotaan ottamaan hiiltä piippunsa sytykkeeksi. "Mitäs sinä näin ani varakin täällä teet?" kysyi hän Avojalalta. "Haudetta vasikoineelle lehmälle", vastasi Avojalka, hämmenellen jauhoja ja leseitä, kysyjään katsomatta. "Eilen illalla ha'imme sua vielä tanssissa renkivoudin kanssa, mutta mistäs sinut löysi", sanoi hevospoika.
Olenko jollakin tavalla loukannut teitä?" kyseli hän nöyrästi ja rukoilevalla äänellä. "Mistäs syystä semmoista luulette? Että te olisitte loukanneet minua? se on mahdotonta". "Kuinka te olette niin muuttuneet?" "Minkä suhteen olen sitte muuttunut? Enkö ole tarpeeksi kohtelias ja ystävällinen? Enkö pidä teitä paraana ystävänäni?" "Herra Jumala! Enhän sitä tarkoittanut.
"Tuorilan taloa kokonaan. Eikö sitä voitaisi jakaa?" "Sinä puhut viisaasti. Tuoss' on käteni. Minä tarvitsen kaksituhatta markkaa rahaa. Voitko sen hankkia, niin saat kolmanneksen Tuorilasta omakses; kolmanneksen pelloista, niituista, metsästä ja talon-ulosteoista". "Ohhoh!" sanoi Olli ja raapasi tukkaansa. "Mistäs minä sen rahan otan? Mutta..." "Mutta ei kelpaa", sanoi Tuorila.
Sitten ilmoitti hän Matille keinon, jolla paraiten saisi lumouksen Antista poistetuksi, ja Matti meni levollisena kotiinsa. Muutaman päivän kuluttua sanoi emäntä Anna Leenalle, että hän oli isäntäväen kanssa kutsuttu pitoihin Pällilään ensi sunnuntaina. "Minäkö olen kutsuttu pitoihin?" kysäsi hän kummastuneena. "Mistäs se tulee?"
Liisa näytti vähän loukkaantuneelta, mutta ei kuitenkaan niin paljon, kuin Matti olisi luullut. Mistäs kaukaa ollaan! kysyi nyt Matti vieraalta. Niitä kaiken maailman miehiä. No, niitä kaiken maailman miehiä kik kik! kik kik kik! Minnekäs on matka? Minne milloinkin ... minne milloinkin, saattaahan sitä kesällä vaikka minne. Taidatte olla kisälli?
Alroy yhä pysyi varoillansa. "Urhoollinen pilgrimi", lausui Scherirah lauhkeammalla äänellä, kun hän lähestyi, "pyritkö sinä pyhään kaupunkiin?" "Isieni kaupunkiin." "Vaarallinen matka. Ja mistäs tulet?" "Hamadanista." "Kauhean pitkä tie. Sinä tarvitset lepoa. Sinun nimesi?" "David."
"Olikos se sitten Maijan syy?" sanoi Viiliäis-Risto. "Mistäs se Maijakaan ennakolta arvasi, jotta mylläri hänet ottaa ja voithan sinä tulla tänne jonkun muunkin kanssa, etteivät kampsut joutaviksi jää." "Kenenkäs kanssa minä tulisin?" "Vaikka kenen. Esimerkiksi sen teidän piika-Riitan kanssa. Onhan sekin soma tytön kepsaus." "Eikö tuo jo liene sekin seppä-Kallen kitimissä."
"Miks'ei", sanoi emäntä, "olkaa vaan niinkuin kotonanne." Samassa tuli Iikka tupaan ja havaitsi vieraan. "Mistäs tämä vieras on kotoisin?" kysyi hän heti oudolta.
Se silloin uhaten leimuaa kuin urhojen mieli jalo, mut punaiseksi se purskahtaa kuin surma ja kylien palo. Tuon tarinan eilen mä muistin, kun ma kalpahan katsoin kerta. Yhä tuota katson ja kauhistun: se ruskottaa kuin verta. Keväällä 1917. Mistäs saavut, myöhään saavut, poikani metsämies? Isänmaan illasta, erämaan aamusta, äitini lempeä-lies.
Muuten minä sanon sinulle, naapuri Swart, että sinä olet liian ankara Fritsille; mistäs hän olisi oppinut käyttämään itseään? Näetkös, jos minä en olisi ollut sotamies, ei minun pojallani myöskään olisi sitä ryhtiä, joko hänellä nyt on; sillä sitä ei vaan peritä, tiedä se". NELJ
Päivän Sana
Muut Etsivät