United States or Azerbaijan ? Vote for the TOP Country of the Week !
VIRVELI. Sitä Purimon Roopea tässä vähän rapsutellaan. KIRKKOHERRA. Vai niin. Kyllä jo muistankin. KIRKKOHERSKA. Sepäs hauskaa! Sitä pitää tulla katsomaan. YLIOPPILAS. No, mutta! Onkos sekin nyt hauskaa? Jos vielä raukka hyvässä lykyssä on syytön koko varkauteen. KAISA. Niin juuri onkin, hyvä herra. Mistäs tekin sen tiedätte? KIRKKOHERRA. Mennään nyt! Tämäkö on häätalo tässä vieressä?
"Mutta silloinpa saattekin," sanoi Sokrates, "sille laulaa joka päivä, siksi että olette rauhaan sen lumonneet." "Mistäs saamme, Sokrates", sanoi Kebes, "hyvän lumo-laulajan tänkaltaisia vastaan, sitten kun sinä olet meidät jättänyt?"
"Kyllä sinä näit, ja siksi narrasit minun metsän läpi kulkemaan, tunnusta pois." "Tunnusta pois Jaakko, jos olet ottanut", kehoitti Kaisakin. "Minä en ole nähnyt mitään lompakkoa, sen vähemmän sahviaanista", väitti Jaakko. "Ahaa, mistäs sen sahviaaniseksi tiesit?" "Minä näin sen teillä Putkelan huutokaupassa." "Nyt olet mies kiinni eihän sitä minulla silloin vielä ollutkaan."
Minä rupesin nyt hokistamaan häneltä toista lintua siaan. "Voi, mikä vahinko minulle nyt tuli", päivitteli hän, "mistäs minun nyt pitää saaman toinen lintu siaan." Muu talonväki nauroi, minkä jaksoi. Nyt huomasin, että "Kinkin-Känkki" oli harjoittanut minua vastaan kavaluutta.
Tulikuono, joka myös on noita, on opettanut Multalan; mutta Tulikuono asuu niin kaukana, ett'et sinä häntä löydä". "Mistäs Tulikuono oppi noitumaan?" "Mistä ... mistä? Pitääkö minun sekin sinulle sanomaan? Mutta sama se. Annas kukkaros tänne, että saan vieläkin panna piippuuni!" "Puhutkos sitten kaikki tietos kohta?" "Puhun mar!"
Hän otti lompakostaan paperilipun. »Vein nimikirjoituksen jäljennöksen neljä päivää sitten rabbi Jonathanin arvosteltavaksi. Kävin eilen sitä perimässä takaisin.» Hän oli todella liukas kuin ankerias. Oli ottanut edeltäkäsin kaikki lukuun. Meidän nujerrettavaksemme hän oli liian ovela. Hra Nierotin lähdettyä Nevankoski oli kiihdyksissään: »Mistäs tiesit hänen käyneen rabbiinin luona?
"Ja mistäs sahanhoitaja sen tiedätte?" väitti Robert, "kuinka te tiedätte, eikö juuri siten, että myönnyttäisiin työväen toivomuksiin parantamalla heidän asemaansa, ennenkuin ovat kerinneet sitä vaatimalla vaatia, mistä tiedätte, eikö juuri siten voitaisi estää työlakkoja?
Tehän sen jotenkin suoraan sanotte, kun ette usko meidän mitään voivamme! Te ette mitään voikaan, mutta jos Jumala tahtoo teissä ihmeen tehdä, niin hän voi. Mistäs minä sen tiedän? Ei sitä sinun tarvitsekaan tietää, kunhan Jumala sen tietää. Katsokaahan, nuoret miehet, alkoi hän hetken päästä kokonaan muuttuneella äänellä.
Eräällä aholla tuli tyttö vastaan. Hän oli kerppuja taittamassa, ja minä kysyin häneltä: »Mistäs olet?» »Tuolt' olen Onnelasta», vastasi hän. »Onko sinne pitkä matka'» »Tuoss' on vähän päässä vaaran rinteellä.» »Saanko lähteä kanssasi?» »Tule vain, jos tahdot.» Hän otti vielä toisen puolen taakastanikin, ja niin menimme me yhdessä Onnelaan.
"Mistäs se semmoinen Taavetti nyt on tullut?" kysyi vanhin sälli. "Olen äsken maalta tullut ja rouvan asialle lähetetty", sanoi Taavetti hyvin totisena. "Rouvanko asialle lähetetty? Taidatpa olla aika veitikka!"