United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !
YLIOPPILAS. En saata mennä täältä näin; Sen suosion viel' antanette, Ett' albumiini rivin kyhäisette? MEFISTOFELES. Halusti! MEFISTOFELES. Sä neuvoa seuraa tätini, käärmeen, antamaa, Kyll' jumalankaltaisuutes viel' sua kauhistaa. MEFISTOFELES. Mihinkä mielit juuri! Me nähdään pieni mailma, sitten suuri. Mink' ilon, hyödyn norkkehella Saat tällä retkellä herkutella!
Autio ja tyhjä on hänen ympäristönsä, mutta hänen vieressänsä seisoo toivon enkeli, kuiskaen häntä korvaan ja viittaen kädellänsä itään päin. Monta muuta muotoa näet siellä, aina kuinka mielit kuvastella. Mutta näin kuvasteli Muistolan ihana Eriika, talon ainoa tytär. Näin kuvasteli kesäöisiltä unetoin impi, katsellen luontoa salin akkunasta.
HOPPULAINEN. Kyllä sinun täytyy, jos mielit lain kovista kourista päästä. HELENA. Minäpä en tahdokaan niistä päästä, vaikka olisivat vielä kovemmat kuin ovatkaan. HOPPULAINEN. Tottako se on vai leikkiä? HELENA. Olisinko nyt sillä mielellä, että saattaisin leikkiä laskea. Väkisin ette voi minua pakoon viedä, ja omasta ehdostani taas en lähde. Lakatkaa vaan turhasta työstänne.
Kautt' auringon, Mi Niilin liejun elvyttää, nyt lähden Soturinasi, palvelijanasi! Tee, miten mielit, sota taikka rauha. CLEOPATRA. Charmiana, vyöni päästä! Ei, ei tarvis! Tilani vuoroin hyvä on ja paha, Niinkuin Antonion lempi. ANTONIUS. Vaiti, armas! Todista totta lemmestä, mi kestää Kovimmat koitokset. CLEOPATRA. Sen Fulvia tietää.
Hän polkaisi lattiaa pienellä jalallaan, äkkiä hän nosti päänsä ja sanoi päättävällä äänellä. »Herra, saat tehdä minulle mitä mielit voit lyödä minua voit minut nälkään näännyttää, mutta minä en tahdo enää mennä tuohon hirveään paikkaan.»
Sun silmäs ihanaiset ne turmion mulle toi, ja onneni juurin ne raasti, mitä vielä sä mielit, oi! OI, MINNE HE J
RISTIRITARI. Mit' ikään sult' osakseni tulee, toivona se oli sielussani. SALADIN. Tutkikaamme tuot' oitis! Jäisitkö mun luokseni? mun seurakseni? Joko kristittynä tai muslemina, yhdentekevää; pukunas valkovaippa, huopahattu, tai jamerlonkki sekä turbaani, kuink' itse mielit! Koskaan en ma vaadi, puut kaikki että samaa kuorta kasvais.
Sun silmäis ihanuutta Nyt uljas joukko soi Ikilaulujen ihmeellisten, Mitä vielä sä mielit, oi! Sun silmäs ihanaiset Ne turmion mulle toi, Ja onneni juurin ne raasti, Mitä vielä sä mielit, oi! Kellä ensi lempi, hän on Toiveittakin kuningas; Ken se lempii toisen kerran Toivotonna, narri on.
Minä emäntäsi murhasin, kauniin hämärän immen, joka kuitenkin paimenensa leipään leipoi kiven ja orjaksi nimitteli häntä. ILMARI. Pahoja töitäs luetella mielit? KULLERVO. Surma ja kuolema! hän kehnoksi orjaksi mua haukkui ja olipa tämä kuin jääkylmää vettä tulikuumaan kattilaan ammentaa: vereni kuohui, hiukseni pystyyn nousit ja maa ja taivas pimenivät silmissäni.
Virkki, ja kuohuksiin sanat sai Helenen, povi kiihtyi; hän jumalattaren tunsi, jo kaulan tuon ikikauniin tunsi ja rinnan hurmaavan sekä säihkyvät silmät, hämmästyin sanan virkkoi, näin puhe purkihe hältä: "Turmahinen, mua miks yhä vain sinä kiehtoa mielit?