United States or Falkland Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Usein minun poloisen, Usein utuisen lapsen, Sanat päälleni satavi, Puheet putoelevat. Sanottiin minun poloisen Juossehen joka kisassa, Maannehen joka majassa; Moni huoraksi hokotti, Moni vannoi varkahaksi Huorammat hokottajani, Varkahammat vannojani. Mitä mie vaivainen varastin, Kuta oisin kurja saanut: Pykäläss' oli piimäpytty, Merkissä isännän itra, Vakassa vaja'a leipä, Aitassa alottamaton.
Jussi Beltsebuubin pääsavut selkenivät sen verran että hän kirkonmiehen arvoa ylläpitääksensä arveli muistellen: »Sehän olj niitä isä Uabrahaamin perillisii se Juakoppi.» »Niin olj», oli jyrkkä, tietoinen vastaus ja Jussi vahvisti: »Sitähään mie muistelen rovastin ruamatusta lukeneenj, jotta siitä se poloveetuu koko Israeelin kansa.»
"Tahtoisitko rakastaa Mie työnnän tytön sinulle, Sinull' on ihanat silmät, Hänellä syän suloinen. Kunpa hänen tietäisit, Tok' et häntä heittäisi, Kihlat hänelle laittaisit, Sormukset sovitteleisit." Tahtoisinpa rakastaa Ellei kieltäisi isoni, Ellei estäisi emoni; Veikko on mennyt Wiipurihin, Siskoni on Pietarissa.
Sanoi vanha Väinämöinen: "Läksin hanhien hakuhun, kirjasiipien kisahan, kuolasuien korjelohon Saksan salmilta syviltä, ulapoilta auke'ilta." Annikki hyväniminen sanan virkkoi, noin nimesi: "Tunnen mie toen puhujan ekä keksin kielastajan!
Tarvitsee muka mallia, vie kotiinsa, riisuu alastomaksi. Eikä kenelläkään ole mitään muistuttamista. Siinä sen tärkeät asiat on, hihitti Oikarinen. Jos en mie ois ahväärimies, mie rupeisin kuvanveistäjäksi. Kippis! Muttila katsoi filosofisesti lasiinsa. Sie et vain saisi ketään atelieriisi, virkahti hän. Ja mitä tärkeihin asioihin tulee, niin perästä kuuluu, sanoi torventekijä.
Taian mie ilmankin eleä köyhän miehen kylvöksettä; lennän synkkähän salohon, siellä riivin rikkahia, katkon kaurahalmehia. tahi syön marjoja metsästä, kaivan suolta karpaloita." Lausui pääsky pieni lintu: "Vaan minäpäs en varasta; olen ihmisten ilona, riemu kaiken ristikansan, saattelen suven sanoman, laitan päivän lämpimämmän." Kanteletar. Tervehdys auringolle.
Navetan ylisille piiloutuneena veteli hän hiljaista itkua ja vannoi sen seasta: »Mutta mie vuan en mää sen kouluun.» Välillä pyyhkäsi hän hihalla nenänsä alukset ja jatkoi sitte: »Ennen mään vaikka minne ... vaikka karkuun lähen ennen kun lähen kouluun.»
"Mie olen hirven hiihannassa, Jalopeuran jaksannassa, Kaikk' on kenkäni kulunna, Näitä teitä juostessani, Samotessani saloja; Onko hirviä salossa, Onko nähty näillä mailla?" "Onpa hirviä salossa, Onpa nähty näillä mailla, Oiva hirvi liinaharja; Täss' on käynyt tään kesosen Meiän herran heinikossa, Nähty on kanssa kaalimaassa.
Kuules kun mie sanelen, Talonpoika taitavainen:
KANSA: Rumanko Ruotuksen talosta? Niinkö? LOUHI: Niin, valalla vannon ! Täss' on paimenet. Puhukaa! KANSA: Puhukaa! Pian puhukaa! 1:NEN PAIMEN: Niin se oli sillä lailla 2:NEN PAIMEN: Eipäs, anna mie puhelen. 3:S PAIMEN: Et sie mitänä tiedä. Minähän kuminan kuulin. 2:NEN PAIMEN: Minä näin tulen väläyksen. 3:S PAIMEN: Hajun tunsin tulikivisen. KANSA: Pois polina! Yks puhumaan! Puhu sie tulen näkijä!