Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025


Kuka sinua, Matti parka, on nyt taas narrinaan pitänyt? Ei nyt eikä ennenkään! Sitten olet valehdellut omasta päästäsi ... olisit edes viisaammin valehdellut ... et osaa edes oikein valehdellakaan, mies parka. Mattia hykähdytti ... herkeät siinä luulemasta, kunhan kuulet, kuka sanoi, ajatteli hän.

Kapteeni ymmärsi, että hänellä oli syytä pelätä Jolsan Mattia. Siinä ei paljon puhuttu. Matin ainoa käsi sidottiin ja sitten astuttiin alas ylisiltä. Nämä tapaukset, sen mukaan miten hän niitä käsitti ja ymmärsi, kertoi provasti perheellensä. Ja hän lisäsi: "Matti tuotiin alas kamariin, missä rikokset olivat tapahtuneet. Siinä makasi vielä murhattu toverinsa. Matti sai nähdä tekonsa.

Hän oli kuullut Matin wiimeisen selityksen ja Liilan waikeroimisen, kun pitää olla ja asua noin raakain ja tyhmäin parissa sekä hänen itkuun purskahtamisensa. Kaikkien näiden tähden oli isäntä tullut täyteen tajuntaansa. Wihaisesti silmäili hän Mattia, joka tyynenä seisoi owipielessä, pyöritellen lakkiansa.

Kun minä yöllä menin avainta takaisin paikalleen viemään, tapasi minut siellä vouti! Juhana. Vouti! Liisa. Herra arvasi tietysti, että minä olin osallisena Mattia pelastamassa, ja määräsi minut palvelijaksi voudille, jolle hän antoi luvan kohdella minua aivan, kuinka hän vaan tahtoo. Juhana. Onko se mahdollista?

Sillä aikaa kehoitteli Kankkulainen Mattia: "koettele vain pois. Nythän on tilaisuus herroillekin näyttää, kestääkö se ja joutuuko se, niinkuin sitä jouluna kirkolla kehuit." "Mitäs viinapuheista", tuumaili Matti. "Eikähän sitä ole sitä varten koulittukaan." "No niinhän tuota kerskuit, että se ruoskatta sen ehtii minkä meidän Poikah ruoskan kanssa", selitti toinen.

Jos tuonne sitten mentäisiin, kun ne niin tingalle tahtovat? sanoi Liisa. Pitäneehän tuonne mennä!... Mikä niille sitten sanomaan, ettei ole käynytkään, kun sitä kysyvät? Hykähdytti heitä vähän kumpaakin, Mattia ja Liisaa, nämä puheet, mutta eivät he siitä toisilleen mitään virkkaneet. Teki Matin mieli kuitenkin ruveta vähän leikkiä laskemaan.

Hän oli levoton peljäten että Jussi taas antautuisi entisille pahoille retkillensä ja sentähden oli hän seurannut Jussin jälkiä ja näyttäymättä pitänyt häntä silmällä, kun hän asettautui niittysaunaan. Sen talven aikana nähtiin Mattia harvoin taloissa, hän kulki metsästysretkillä.

Kotiin tultua Mari oli äänetön, vähäpuheinen, ja itkussa silmät. Silloin eukkoni ryhtyi hänen kanssaan kerran puheisille ja sai tietää, että tyttö ikävöi Mattia ja että he pitivät toisistaan. Mari tahtoi mennä takaisin Matin mökille. Eukko sanoi minulle: 'Tulkoon Matti tänne; ei Marista muutoin tolkkua tule. Silloin minä lähetin Mattia hakemaan.

Onhan meillä uusi puuha, vaikka ei muille huudella. Tuota, mitä se sanoi? kysyi Hemmo Pasaselta kamariin tultua. Ei se pahasti sanonut. Sanoi vaan, että olette keskenänne niin kovin vähän ennen keskustelleet. Vähänlaiseenhan siitä on tuumattuna ... vaan tuota, oliko siellä Matti tuvassa, ja mitä ne tekivät? Pojat näkyivät piipun kauppaa hierovan, enkä minä Mattia huomannut, selitti puhemies.

"Matti solvasi minua aivan syyttömästi", sanoi Jaakko alakuloisesti. "Ja sinä nujuutit Mattia ja kukatiesi mitä olisit tehnyt, jos ei muut olisi pääsneet hätään." "Minä tahdoin vaan kostaa vääryyden", sanoi Jaakko, puolustellen itseänsä.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät