Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Puolen päivän aikaan amiraali lähti tältä asutukselta purjehtimaan saaren ympäri. Hän halusi lähteä matkaamaan etelään päin, koska intialaisten kertoman mukaan heidän Samoetiksi nimittämänsä saaren, jossa on kultaa, pitäisi olla sielläpäin.»
Ja hiljaus huoneess' oli, Ikäänkuin liikkunut Ois näkymätön henki Ja mielet tenhonnut. Mut vieras pöytään vietiin, Kylläiseks ruokittiin, Ja yöksi lämmin vuode Hänelle laitettiin. Mut anivarhain nauroi Taas hupsun nauruaan, Ja hyvästeli, kiitti Ja läksi matkaamaan: Kumara oli selkä Ja raskas astunta, Olalla matkareppu Ja sauva kourassa. Kaikuja Hämeestä 1908. TIETYM
Hän tuli, kättä paiskas, Ja, eineen saatuaan Ja levättyään hetken, Taas läksi matkaamaan. Kotia häll' ei ollut, Hän muiden armohon Vain turvautui ja kiersi Talosta talohon, Samainen nuttu yllä, Kulunut, ohkoinen, Jos oli kesä, syksy Tai talvipakkanen.
Korpelankin Eerikki käänsi hevosensa ja istui kulille "rospuuskiin", ja emäntä nousi viereen. Emäntä katsahti vielä taaksensa, joko muka Helka ja Matti olivat joutuneet. Siinä ne olivatkin jo valmiina, Eerikki lätkäsi tammaa kylkeen, ja niin sitä sitte lähdettiin matkaamaan omille olosijoille.
Niinkuin ponnistain väen kaiken sitkeät muulit vuoren polkua louhuisaa käy kiskoen hirttä taikkapa myös emäpuut' ison purren; niiltäpä rintaa riuduttaa kova työ, hiki, uupumus hervata uhkaa: kantajat kantoi noin, mink' ehtivät; vaan palausta Aiaat turvasivat, kuten vetten virtoja torjuu, laajoja äärrellen lakeuksia, metsävä vuori, virtojen vankkainkin johon raukee raskahat vyörteet taipuen uomassaan taas matkaamaan tasamaita, sill' ei murtaa voi vedet vahvatkaan toki vuorta: noinp' yhä torjuivat pois iliolaisia Aiaat; nuo yhä kimppuun pyrki, ja kaks yli kaikkien muitten, Aineias, vesa Ankhiseen, sekä loistava Hektor.
Sill'aikaa kun kuninkaallinen kulkue vaelsi toista tietä, sattui eräs asestettu ritari nimeltä Bleheri matkaamaan tuota toista tietä, jonka varrella Gorvenal ja Kaherdinin aseenkantaja vartioivat herrojensa hevosia. Hän tunsi jo kaukaa Gorvenalin ja Tristanin kilven. "Mitä näenkään?" ajatteli hän, "tuohan on Gorvenal ja tuo toinen on varmasti Tristan."
Laajoilla tiluksilla työskentelevä väki ojenteli työssä koukistuneita jäseniään, pannen ne sitten päivän hauskimpaan liikkeeseen, nimittäin matkaamaan kotiin. Konttoristi Albert Kron, joka juuri oli saapunut kotiin työmaalta, heittäytyi väsyneenä ja hikisenä konttoripöydän ääressä olevalle puutuolille. Pehtoori Ström astui sisään konttoriin.
Vaimopa luo kävi valtiahan, valesuulla jo vaati: 'Proitos, kuole jo pois tai Bellerofon tapa, surmaa, lempeen vaimosi kanssa jok' yhtynyt ois väkivalloin. Virkki, ja valtias vimmastui, kun moisia kuuli; tappanut urhoa ei toki, näät sitä kammosi tunto, vaan pani matkaamaan Lykiaan kera turmiokirjain: taulun yhteentaittuvan piirs salamerkkejä täyteen, jotta ne sais hält' appi ja tuojan tuon menetyttäis.
Minä olen aina ollut köyhä, rasitettu ja vaivattu; en ole koskaan päässyt matkaamaan mihinkään, en ole saanut nähdä mitään enkä ole saanut pukeutua niinkuin itse olisin halannut; hullupa olisin jos en myöntyisi sellaiseen aviotarjoukseen kuin neiti Ellery'n oli".
Siihen aikaan oli pappila kotina kaikille papeille ja heidän perheillensä, jotka sattuivat sivu matkaamaan; eikä meidän pienistä huoneista koskaan puuttunut vieraita, jotka viipyivät pitemmän tahi lyhyemmän ajan; itse henki kodissamme oli sellainen, että kaikki olivat tervetulleet. Kolme tahi neljä kertaa vuodessa pidettiin noita tavallisia kirkon- ja pappein-kokouksia. Silloin tulvaili vieraita meidän kotiimme; luonnollisesti tarvittiin heidän ravitsemiseksi paljon ruoka-tavaraa ja suurta toimeliaisuutta kotomme nais-henkilöiltä, mutta en kuullut koskaan ainoatakaan tuskallista tahi kiukkuista sanaa, joka olisi antanut aihetta uskomaan, että tuo vierasvaraisuus olisi heille rasittavainen.
Päivän Sana
Muut Etsivät