Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
CAESAR. Ja sangen sopivahan aikaan tulit Senaattoreille viemään terveiseni Ja sanan, ett'en tänään tulla tahdo; En voi, on väärin, väärint', ett'en tohdi; En tahdo tulla, sano niin. CALPURNIA. Niin, sano, Ett' on hän sairas. CAESAR. Valheit' ei luo Caesar. Maat, kansat valloitin, ja pelkäisinkö Nyt harmaapäille totuutt' ilmoittaa? Ei; sano, ett'ei Caesar tahdo tulla.
Se voipi sortaa maat, kansat, kaupungit, kylät, puut, voi naiset raiskata, miehet murtaa ja tuskan huudoilta tuketa suut, mut viel' ei syntynyt sitä miestä ja synny ei alla taivahan, ken ihmisaatteen voi vangiks piestä, sen mailman valloista suurimman.»
Vaikka kyllä kyntömiesten Suonet sormia vetävät, Pakottavat peukaloita, Kinttuja kivisteleepi, Auki maat avattaessa, Puhki pellot syöstäessä, Josta vilja virkoaapi, Matkustaapi maan makea Hyvän herrani hovihin, Keisarini kammarihin Jonka on Luoja lahjoittanut, Antoi armias Jumala Suomen kansallen katoksi, Perehellen peitteheksi, Jonka alla armon siiven Rauhan rakkahan povessa Oleskella oomme saaneet, Suojassa Isän suloisen, Tule veikka vierelleni, Luokseni Jumalan luoma, Katkaise kanalta höyhen, Sulka kultainen kukolta, Ota läkkiä lävestä, Hormin pohjasta hotaise, Anna soia Suomen kielen, Pauhata paperin päällä!
Siks riemuitkaat mun kanssani maailman kansat ja maat!» Hän rientää, hän kiitää, hänt' enää ei näy. Mut kansassa synkeä kertomus käy, hän määräänsä pääsi, hän paikkansa löys, ja palkkansa hänen oli pyövelin köys! Mut hetkellä, jolloin hän hirtettiin, jo vapauden virsiä veisattiin. Kuka oli hän? Haihtuja helmahan yön! Hän vain oli ajatus alkavan työn. Mitä miehestä muuta ois virkkaminen?
Sentähden riippui marjanen kaiken syksyn alla päin, nöyrästi odotellen, eiköhän joku paimenpoika sattuisi huomaamaan häntä; vaan kaikki paimenpojat pelkäsivät tuota suurta muurahais-kekoa, eikä yksikään huomannut sen ääressä punertelevaa puolaa. Niin kului syksy turhassa odotuksessa ja talvi peitti sekä maat että marjat valkean vaippansa alle.
Tärkeimmin tarvitaan uusia nuoria voimia raivaamaan metsiä, kyntämään ja viljelemään noita laajoja, melkein äärettömiä, hedelmällisiä tasankoja ja vuorista raastamaan niiden rikkaita mineraalisia aarteita; sitä tarvitsevat La Plata-valtiot, niinkuin kaikki muutkin nuoret edistyväiset maat.
Matkalla oli hänellä hyvää aikaa miettiä kaikkea mitä tämän viikon kuluessa oli tapahtunut, ja raittiissa talvi-ilmassa hän voikin sen tyynesti tehdä. Lumi oli peittänyt maat ja metsät hänen ympärillään valkoiseen pehmeään vaippaansa.
Itsekin talon isäntä, Talonpoika taitavainen Arveleepi aikojansa, Kyseleepi kyntömiestä, Alkajaapi aatrojansa, Kyntövärkkiä kyhätä. Ollut ei sitä oritta, Tamman varjoa talossa, Jot' ei viety vainiolle. Itse niin talon isäntä Kylvi sitten siemenensä, Ahot ensin, maat perästä. Itsekin Isä Jumala Siihen antoipa apua, Kauneimman kastehensa, Että lämpimen lähetti.
Mennä vuonna, näill' ajoilla, Kuka tiesi, kenpä luuli, Tänä vuonna, täll' ajalla, Kynsivän kylän väliä, Mieron teitä mittelevän; Nämät notkot nousevaksi, Nämät maat matelevaksi, Nämät kursot kulkevaksi.
Ennenkuin tiedämme mitään varmaa kreivittären katoamisesta ja millä keinoin hänen tekonsa on parannettava, panisimme kaiken alttiiksi, jos uskoisimme tämän perhesalaisuuden tuolle tuittupäiselle pojalle, tuommoiselle Gil Blasille ja Don Quixotelle, joka panee taivaat ja maat liikkeelle löytääkseen äitinsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät