Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. lokakuuta 2025
"Sinä olet niin usein sitä luvannut," huokasi vaimo epätoivossa. "Mutta tällä kertaa minä pidän lupaustani," lohdutti mies, "nyt tahdon jäädä sinun luoksesi." "Oi, kyllä niitä aina on, jotka houkuttelevat sinua pois minun luotani," sanoi vaimo ja pudisti päätänsä. "Sinä tarkoitat Sigvard Hansenia'" kysyi mies surullisesti. "Jumala meitä auttakoon! Hänestä voit olla huoletta.
"Isä", kuiskasi Mai, vetäen Eugenin luokseen, "älä mene luotani ... lupaa, että olet luonani koko yön ... minä niin pelkään..." "Mitä sinä pelkäät, lapseni?" kysyi Eugen, koettaen hymyillä. "Pahoja unia", kuiskasi Mai, "en tahdo nähdä pahoja unia..." Ja hän vapisi ja tarrautui vielä lujemmin Eugeniin, ikäänkuin etsiäkseen suojaa yön hirmuja ja kauhuja vastaan...
Ei vaimoa eikä tytärtä, ei toivoa, ei tahtoa, yksin olen, yksin ikuisesti!" Hän vaipui lattialle, tyhjänä, velttona kuin riepu, ja tuskin oli hänellä voimia likistää Mathieun molempia käsiä ja kuiskata: "Ei, ei, älkää sanoko mitään. Te yksin olette oikeassa. Minä olen ajanut luotani elämän, ja elämä on lopulta vienyt minulta kaikki."
Vielä eilen minä sanomattomasti toivoin saada taas teitä tavata saada tietää teidän adressianne, jotta voisin teille kirjoittaa; sillä eilen, kun eräs nuori lady lähti minun luotani, oltuansa meillä viikkokauden ajan, sanoin itsekseni että tästä tytöstä tulisi erittäin hyvä vaimo ja ennen kaikkea vaimo, joka sopisi erinomaisen hyvin Kenelm Chillingly'lle."
"Ei, nuori herra, minä en voi sallia teidän tällä tavoin lähteä luotani. Te olette nähtävästi evännyt ottaa osaa tanssiin, mutta teidän pitää ainakin illalliselle tulla. Tulkaa!" "Minä kiitän teitä sydämellisesti, mutta en voi. Minä tulin tänne ainoastaan sen asian tähden, jonka teidän järestönne on ratkaissut." "Mutta eihän se ole varmaa, että asia on ratkaistu."
Peljästyin tuota ääretöntä ajatusta, vaikka oli kulunut tuskin kahta sekuntia siitä kuin hän oli itse sen nimenomaan minulle ilmoittanut. Niin mahdottomana olin sen äsken työntänyt luotani. Nyt olin tullut omia kiertoteitäni samaan ajatukseen. Uusi Mestari? Uusi Opettaja? Voisiko se olla mahdollista? Jos hän oli Mestari, missä olivat hänen opetuslapsensa?
«Mutta minulta et voi piiloutua, minun luotani et voi mennä, Eeva! Sillä minne vaan menet, sinne minä sinua seuraan. Oi! mitä olisi elämä minulle, jos sinä sen epätoivoisena jättäisit!
Ylhälle santaan Järvi jo myrskyää, Jäänyt ei rantaan Koivua vihriää; Maata jo kylmää jää. Sie kera kukkain Luotani mennyt pois, Kyynele-rukkain Jos sinut tänne tois, Mieleni haastaa ois: "Tyttö, ka, kuin on Muoto jo lehdon muu! Vihreä muinon Siell' oli lemmenpuu; Kaikki jo surkastuu". Tyttöpä mennen Haastelis sitten niin: "Hohtipa ennen Poikani poskikin, Vaan s' oli ennen niin!"
"Luuletko että tämä on oikea?" "Toivon niin olevan." "Niin, niin, sinä ymmärrät sitä paraiten; mutta sinun pitää auttaa minua Saara, älä mene pois luotani!" ja hän piti Saaran kädestä kiinni, ikäänkuin olisi ollut uppomaisillaan. Muutamia päiviä sen jälkeen hän sai nousta vuoteestaan; hän käveli ympäri taloa, missä Saara oli, levotonna kun Saara lähti huoneesta.
"Oi, että voit lähteä luotani noin ... että voit saattaa minulle sellaisen surun", vaikeroi Dora, ja vaipui itkien tuolille. Sinä iltana sai hän yksinään itkeä monta katkeraa kyyneltä, sillä ensimäisen kerran heidän avioliittonsa aikana ei Eugen tullut kotia ennenkuin myöhään yöllä.
Päivän Sana
Muut Etsivät