Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Kreivittären huulilla oli jo ylpeä vastaus, mutta kunnioitus, jonka Robert hänessä herätti ja pelko synnyttää hänessä tyytymättömyyttä itseään kohtaan, voitti hänen loukatun ylpeytensä ja sai tyvenenä vastaamaan: "Minä vakuutan, että niin on, kysykää häneltä itseltään!" Gabriellen koko sisus kuohui vihasta.
Hän ei tahtonut itsellensä tunnustaa, että se, mitä hän tämän johdosta tunsi, oli loukatun itserakkauden synnyttämää vihaa; ei, se oli kahden sielun tilasta johtunutta tuskaa, joista toinen jo oli myyty perkeleelle, toinen lähenteli kadotuksen partaalla.
Silloin hän loukatun sankari-ylpeyden vallattomuudessa vetää kaikki airot poikki, tarpoo nuotan tappuroiksi. Suuttuneena pojan kelvottomuudesta koti-askareissa, lähettää nyt isä hänet ulos kaukaiselle, vaaralliselle retkelle. Hänen pitää mennä verorahaa viemään. »Lienet matkassa parempi, Taipalella taitavampi»,
Ajatellessansa tätä kuninkaan sisällistä kohoutumista alennuksestansa, joka epäilemättä ennusti pian tapahtuvaa ulkonaistakin kohoutumista, tunsi Méraut, jumala ties mistä syystä, sanomatonta tuskaa, joka ei voinut olla muuta kuin loukatun ylpeyden ja katkeran kateuden tunnetta.
Vaskiparta on jo kyllästynyt häneen ja pitää enemmän Rubriasta ja Pythagoraksesta, mutta se ei suinkaan estäisi häntä loukatun itserakkauden koko julmuudella kostamasta teille." "Siellä lehdossa en huomannut kuka minua puhutteli, mutta sinähän sen kuulit, ja tiedätkö mitä minä hänelle sanoin! Sanoin että rakastan toista enkä huoli hänestä."
Helena rakas, sanoi Georg tullen hänen luoksensa ja otti toisella kädellään hellästi vyötäisistä. Kun Helena kuuli hänen äänensä, kun tunsi jälleen hänen kosketuksensa ja katsahti hänen silmiinsä, näki hän niissä loukatun Georg raukan, ja tuli niin sääli Georgia, kun oli hänen mieltänsä pahoittanut. Anna minulle anteeksi, Georg, kuiskasi hän.
Markkasen mieleen välähti hyvin pian erittäin kavala tuuma. Hän kaivoi taskustaan 25-pennisen, ojensi sen Sarkkaselle ja sanoi loukatun ystävän äänellä: "Tuossa on! Annathan nyt ryypyn?" Sarkkanen oli mielestään jo tarpeeksi nöyryyttänyt toveriaan ja antoi hänelle ryypyn. Mutta piti rahan. Markkanen kun sai pullon huulilleen, otti siitä rahansa edestä kelpo siemauksen.
Kuka vangille edes ovensa avaa, saati työtä antaa, vastasi vieras alakuloisesti, kääntyen Yrjöön päin kysyen: oletko sinä ihminen vai piru? Olenko minä pirun näköinen, vastasi Yrjö loukatun näköisenä. Olit kuun valossa äsken aivan kuin piru, jonka pikkupoikana unissani näin; en suinkaan minä muutoin sinua niin nöyrästi olisi totellut.
Sisar, varressa matkasauvan on kättäni palellut, olen kulkenut jo kauvan ja usein uupunut. Sisar, tielle jo vuotanut verta on jalkani loukatun. Mut jos löydän ma maani sen kerta, minä palaan ja noudan sun! S
Hän tirkisteli kirjaan, isonteli ja pienenteli silmiään, sysäsi kirjan etemmäksi ja veti taasen lähemmäksi. Tuota tovin tehtyänsä sanoi hän: "Niin tässä seisoo ja niin minunkin kirjassani on." "Ei kummassakaan niin seiso, mutta eihän sinusta Tiina ole lukijaksi, annasta kun minä koetan", sanoi kapteeni. Vastenmielisesti ja loukatun tunnolla antoi Tiina kirjan hänelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät