United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikki se uusi kadettirohkeus yhdessä silmänräpäyksessä pyyhkäytyi pois ja hän muistutti jälleen sitä silloista Georgia, joka päästeli hätähuutoja pikku Ponin selästä. Helena näki selvästi kuinka ankaria ponnistuksia Georg teki saadakseen suunsa luonnolliseen asentoon ja valloittaakseen takasin kadettiryhtinsä. Mutta se ei hänelle onnistunut.
Kaikki oli selvänä, mutta ennenkuin hän alkoi kirjeensä, mietti hän kauan aikaa pannako "Hyvä Georg" vai "Rakas Georg". Kun hän päästäkseen selville tunteeko hän Georgia rakkaaksi vai vaan hyväksi, rupesi kuvailemaan häntä mielessään, niin esiintyi Georg hänelle sillä kertaa tietämättömänä ja taitamattomana ja vähän kömpelönä lapsena, ja hänen tuli sitä sääli, niin että hän sentään kirjoitti "Rakas Georg". Tämä seikka osaltaan vaikutti, että kirje tuli vähän toisenlaiseksi kuin hän ensin oli aikonut, Nyt hän kirjoitti näin: Rakas Georg.
Etelä-Carolinan kehoitukseen oli täll'aikaa jo suostunut kuusi etelä-valtiota, nimittäin: Georgia, Florida, Mississippi, Alabama, Louisiana ja Texas. Muut seitsemän orjavaltiota: Maryland, Virginia, Pohjois-Carolina, Kentucky, Tennessee, Missouri ja Arkansas epäröivät vielä.
Georg hän se oli tuo huudettu kääntyi ja tervehti, kumminkaan aikomatta kutsua noudattaa, joka vaan näytti jouduttavan hänen askeleitaan. Mutta kreivi Adelbert kiirehti hänen jälkeensä, tarttui häntä käsivarresta ja näytti varmasti päättäneen olla Georgia laskematta käsistään. "Sinun täytyy lähteä minun kanssani, Wald", sanoi hän.
"Minun pitäisi kuitenkin nähdä näyte työkyvystänne", sanoi hän, vieden Georgia sorvauspenkkinsä ääreen. "Tuossa, tehkääpä tästä norsunluupalasta sakkinapelo. Jatketaan sitte puhetta." Georg meni suoraan työhön ja käytteli työkaluja erinomaisen taitavasti. Muutaman minuutin perästä oli hänen käsistään lähtenyt hyvin soma ja sievä mestariteos, niin että mestari David oli vallan ihmeissään.
Vuosisadan lopussa oli kummallakin Carolinalla, jotka erotettiin v. 1673, itse teossa ellei kohta nimeksi, täydellinen itsehallinto. Proprietoritkin viimein jättivät koko siirtokunnan oman onnensa nojaan. Se oli heille huono "affääri." Pennsylvania. Georgia.
Ja nyt, katsoen itseäni ja katsoen Georgia, minä näen selvästi ettei se ole hyvä hänelle eikä minulle. Me emme tule paremmiksi, emme suinkaan paremmiksi siitä suutelemisesta. Se on varma. En minä tiedä siihen muuta: koettakaa olla sitä tekemättä, sanoi äiti. Kun näin puhun, on se minustakin selvä, mutta kun Georg on täällä, niin on toista.
Ja otti Georgia kädestä ja lohdutteli: älä viitsi välittää, mennään väen puolelle, mennään! Ja käsi kädessä he kulkivat pihan yli väen puolelle. Georg oli tämän tapauksen perästä nöyrtynyt mitä hevosiin tulee, ja katsoi Helenaan siinä suhteessa niinkuin vanhempaan, vaikka he olivat yhdenikäiset. Georgin leikki.
Jokaisen ihmisen ympärillä ovat aina ne, joihin hän on paraiten tilaisuudessa vaikuttamaan, sanoi hän. Ja Helena arvasi hyvin, ettei hän tällä tarkoittanut ketään muuta kuin Georgia, luullen, että Helena kenties sen nyt hylkää Bellamyn vaikutuksesta. Helena ei ollut huomaavinaan tätä äidin epäluuloa. Hän meni ikkunan luo ja työnsi auki sen molemmat puoliskot.
Hän nousee nopeasti istualtaan, pyyhkii silmänsä kuiviksi, ja on niinkuin ei olisi ollenkaan itkenyt. Kulkee taas samallaisena, puuhaa koko ajan eikä uskalla pysähtyä. Vasta kun tulee iltapäivä ja hänen huoneensa saa sen hämärän, mikä aina on siihen aikaan kuin Georgia voi ruveta odottamaan, aukenee hänen tunteittensa vyyhdet, ja hän rupeaa hiljaa itkemään.