Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Maata menentä. Hyvä kaaso, kaunis kaaso, Valkianverevä kaaso! Jo ois aika maata mennä, Liitto liipata levolle; Kukot laulavat kylällä, Hoikkasääret hoiloavat.
"Miksi olet käyttänyt vasta viimeaikoina tätä runomittaa?" "Munkit laulavat sillä tavalla latinalaisia laulujaan, samoin papit kirkossa. Kuulin sen kerran iltahämärissä Pyhän Pietarin basilikassa. Kirkon ovet ja akkunat olivat auki. Iltarusko valoi omituisia värejään sisään. Alttarilla palavien kynttiläin punertava valo yhtyi niihin.
"Onko uhraus jakaa kruunu ja vuode maailman kauneimman naisen, ruhtinatar Kaunotukan kanssa, jonka sulosta laulajat kaduilla laulavat? "Pitikö ennemmin niin monen tuhannen urhoollisen gootin kaatua? "No, rynnätköön hän vain. "Sittenpähän nähdään, kumpi ensin murtuu, hänen itsepäisyytensä vaiko nämä kalliot." Vanhuksen sanat vaikuttivat valtavasti muurin edustalla oleviin gootteihin.
Odysseiassa niitä laulavat ammattilaulajat; historiallisena aikana niitä puoleksi laulaen lausuvat ns. rapsodit. 188.
Havautti huomenhenki myös Suomen laulajat, Keväisen leivon kanssa he kilvan laulavat Ja heidän soittoneuvoistansa Kuulee vanhan Väinön kansa, Kuinka sointuu suomenkieli, Kun on kansan kevätmieli Soiton saajan kanteleessa.
Voi, tulta, tulta! Hanna kulta, sytytetään kaikki lamput ja kynttilät. HANNA. Kyllä, kyllä. Istu rauhassa sinä, minä sytytän... Ja avaan vielä ikkunankin. MAIJU. Kuinka kauniisti he laulavat! HANNA. Ihmeen kauniisti. Ja kuule siellä on katu täynnä ihmisiä. MAIJU. Voi sentään, kuinka ovat ystävällisiä. Kun tulivat vielä laulamaankin.
Porttiholvissa, jonka alla paraikaa kirjoitan, näen tyynen lahtemme. Ursus istuu veneessä ja laskee verkkoa tyyneen veteen. Vaimoni kehrää punaista lankaa vieressäni, ja puutarhassa, mantelipuiden varjossa laulavat orjamme. Oi tätä rauhaa, rakkaani! Täällä unohtuvat entiset tuskat ja kärsimykset.
Mä oottelin vaan "Jaa" milloinka saan Ja lempivän sydän aukeni mulle; Tään tuntea sait, Vaan viel' olet vait, Vai näinköhän toivot kuoloa mulle. Luonnon riemu. Linnut lentää taivaan alla, Riemuellen laulavat, Sirkut kukkakumpuralla Isotellen tanssivat. Kukat terinensä päilyy, Koreilevat tuoksuen, Puiden latvat nuokkuu, häilyy, Kuiskailevat riemuten.
Kuule! taas he laulavat." "Oi Sibmah'n viiniköynnös! sinun kesähedelmiisi ja sinun viinisatoosi on ryöstäjä käynyt käsiksi!" Parahus, huuto, pitkällinen, kauhea huuto, hämmästys, pako, epätoivo! Katso! metsästä syöksähtää turbinipäinen mies ja tarttuu laulun johtajattareen. Tämän kumppanit pakenevat kaikkialle Miriam yksin on jäänyt Alschirokin syliin.
Runoilijat ne vertaavat Sun silmiäsi, neitonen, Sinehen taivahan; Ja poskillesi laulavat He sulanneeksi pilvien Punervan purppuran; Ja, imarrellen, huulias Vertaavat pilven reunuksiin, Joist' annat vuotaa hunajas Janoovain sulhoin sydämiin: Ah, neito, ällös vuodata Siis sielustasi sappea!
Päivän Sana
Muut Etsivät