United States or Qatar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tult' on Tuo ikuisen auringon, Sun silmäsi luopi mi loistohon. Sä maljat täyttäös tulvimaan Suloantimin Bakkhon nuoren; Hän viinin on antanut auttamaan Meit' tyrmästä tuskain vuoren. Juo, juo! Pois pelkosi luo! Voi nähdä sun lamput vain liekkuvat nuo. Juo, juo! Oi, viiniä aidompaa Suo mulle sä silmäyksin! Sun hymysi Bakkhos säihkyvä saa, Mut mullen sä huokaja yksin!
Luulenpa varmaan, että kauniin kreivinnan mies ottaa vastaan piletit oven suussa tahi vetää esiriipun ylös tahi puhdistaa lamput tahi toimittaa jotakin semmoista jaloa ja hauskaa työtä.
Jos joku hivus hänen päässään henki Ois, josta armoa nyt pyytäisivät Ystävät, neljä kertaa lukusammat, Jokainen henki sentään sammuisi, Kuin tähdet aamulla tai kuni lamput, Jotk' iloa yöllist' on valaisseet, Sammutetaan, kun vieraat ovat menneet. *Vanha näytelmä.*
Herramme Vapahtajamme kädet risti rinnallansa, seinät siirtyi, katto kaartui, taivas telttana kohosi, välkkyivät valot väkevät, liekuttivat Luojan lamput pään päällä Inehmon Poian, valitun tuojaksi vapauden. Soi laulu liki lakea: "Missä lyö hyvät sydämet, siell' on Luojan lyylilehto."
Sisällä ettekö Te pelkää tuolla, luo lamput siellä valon vainajiin Hyi! katsellen Stråmania, joka näyttäytyy ikkunassa. Muinoin hänkin oli uljas niin; hän lemmen vuoksi tahtoi elää, kuolla; nous kirkon tapaa vastaan taistohon, hän riemulauluun puki lemmenaatteet ! Nyt peittää vartta pitkät pyhävaatteet, kaksjalkainen hän turman näytös on!
Meri muuttunut on yksilöksi, miettii ijäisyyden ongelmia, kajastellen kaikki lamput taivaan, suuret, pienet, kunkin koonsa mukaan; miettii, mutta ymmärrä ei mitään.
Koskemattomana seisoi kultainen malja hänen edessään ja hän tuskin tajusi vastapäätä istuvan Hildebadin äänekkäitä huomautuksia. Vihdoin salissa olivat jo lamput kauan palaneet ja taivaalla tähdet loistaneet hän nousi paikaltaan ja poistui pimeään puutarhaan. Verkalleen hän käveli pitkin taksuskäytäviä ja katseli tuikkivia tähtiä.
Nytpä taas kaikki on hiljaa, tuuli ja sade yksin hallitsee, lamput ovat sammutetut, Mugbyn asemahuone kuolleena, hämärästi häämöittävänä; se on vetänyt viittansa silmien yli, niinkuin Caesar, kun hän murhattiin. Ja nyt, kun myöhäinen matkustaja asteli edestakaisin, kulki myös hänen mielensä sivuitse kummitteleva juna pimeän kautta; se oli hänen elämänsä juna.
Tunnit kuluivat joutuisaan ja Teinin lesken kammarissa sytytettiin lamput ja kynttilät. Pienoinen joulukuusikin paloi etukammarissa. Joululahjoja heillä ei ollut useita, mutta vähän kuitenkin. Erkille oli äiti kutonut lämpimät sukat ja Kerttu oli ommellut paitoja ja kauluksia, jotka hän sitten itse oli silittänyt kiiltäviksi. Erkki oli ostanut kirjan äidilleen sekä Kertulle.
He olivat sytyttäneet kaikki kynttilät ja lamput palatsissa, joka nyt säteili tuossa nopeaan tummuvassa, jylisevässä ja kohisevassa pimeydessä niinkuin tuhansista erivärisistä valoista kimmeltävä sähkökruunu.