United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta katsohan, minä päätin, nähdessäni isän olevan poissa, että minä tulen mieheksi ja oikein kelpo mieheksi kauppatoimissa ... ja tiedätkö, äiti, kun minä niin sydämessäni Jumalalle ja isälle vannoin, että minä autan sinua taikka kuolen, niin tuntui minusta, vaikka oli niin kylmä, että jää helisi, ikään kuin lämmin hengähdys olisi käynyt lävitseni ja juuri kuin lauhkea kesäinen tuuli olisi minuun puhaltanut ... ja minä uskon täydellisesti ja lujasti, että se oli isä, joka hyväksyi sillä tavalla minun ajatukseni."
Nyt herroille häntää hän heiluttaa Ja kansalle karvoja nostaa, Ja meihin kun tohdi hän koskea ei, Niin teille hän koittavi kostaa. Mut älkää te pentuset peljätkö, Jos kuinka sen kiiltävi hammas, Kun Murresta vaan häntä muistuttaa, Hän lauhkea on kuin lammas». Näin hallit ne haasteli irvistäin, Mut mennä ja uskoa heitä! Kuka koskaan koirilta rauhassa Lie astunut arvon teitä?
Sitten kilistettiin vielä kerran. Françoise ja Dominique eivät olleet kuulleet mitään; he olivat hiljaa tarttuneet toistensa käsiin penkin takana, niin ett'ei kukaan huomannut, ja tämä teki heidät niin onnellisiksi ja tyytyväisiksi, että he istuivat siinä aivan hiljaa ja katselivat pimeään. Kuinka lauhkea ja ihana yö! Kylä molemmin puolin valkoista maantietä uinaili, tyynesti kuin lapsi.
Marraskuun päiväksi oli päivä erinomaisen lauhkea ja kaunis, aurinko paistoi niin lämpimästi kuin se ainoastaan harvoin paistaa syksyiseltä taivaalta. Sillä aikaa kuin sotamiehet kootaksensa uusia voimia halukkaasti nauttivat niitä ruokavaroja mitä sattui olemaan käsillä, ratsasti eversti alas sillalle ja katseli sieltä pohjanluontoisen maiseman kauneutta ympäristössä.
Kuni vierivän virran ulpukka vain On valkea, raitis ja puhdas, Niin oot, oma kultani armaisin; Lumen kanssa sä kiistata taidat. Kuin lauhkea tuulonen keväimen On tuores ja lämmin ja hellä, Niin lie sinun morsius-suudelmas Oi, jospa sen kohta mä saisin! NIINKUIN MERTEN MYRSKYS
Mielessä lauhkea lienne, mutta rintaa kahlehti tauti leppymätön. Rakennuksellakin rupesi kirves toisensa perästä kalkahtelemaan, mutta monen miehen mielessä tuntui kaipio kun ei näkynyt Anttia tulevaksi rakennukselle. Ja silmät pätivät Vaaralaan päin milloin näkyisi Antti pitkävartisine saappaineen pieni reunusniekka turkki päällään reippaana laskeutuvan alas rinteen metsänvarjoista tietä.
He olivat onnelliset, he rakastivat toisiaan ja saivat rakastaa, ja heidän rakkautensa oli kaunis, oli hieno. Ja kun lauhkea illan henki heilautti lehteä ja nuokautti heinän vartta ja ohimennen tuoksuttaen kukkasten lemua vienosti pyyhkäisi polttelevia poskia, silloin tuntuivat taas sielu ja ruumis, luonto ja tunne sulautuvan yhteen sopusointuun, yhteen autuuteen, yhteen hekumaan.
Lauhkea Muttinen ampui haulikollaan ihmisen, jota hän vihasi kuin villipetoa. Sitten hän ei kuullut kiväärien räiskettä, ei nähnyt välkkyviä, ilkeitä pistimiä taistelussa, jota kesti vielä edelleen toista vuorokautta. Hän mutisi näkevänsä aivoja, jotka pärskyivät veren seassa hänen edessään, ja kuulevansa kuusten kohinaa, tahtovansa kauas, Sumatraan, jossa kasvaa punaisia palmuja.
Saadakseen häiritsemättä harjottaa tutkimuksiansa päätti Descartes muuttaa pois Pariisista ja valitsi olopaikakseen Hollannin, jonka lauhkea ilmanala häntä paljon enemmän miellytti kuin Pariisin ilmanala, jonka kesäinen kuumuus häntä suuresti rasitti. Lisäksi filosofin lukuisat pariisilaiset tuttavat seurustelullaan häntä häiritsivät.
Niin on rakas, rovasti. Hänen silmänsä paloi; syvä, sininen, lauhkea silmän pohja paloi hehkuen tuuheiden kulmien alla. Rovasti tietää sen ... jos olisi itselleen niin käynyt. Rovasti heltyi. Kyllä minä sen ... kyllähän ... ja olisinhan auttanut, Juha saa uskoa, että olisin auttanut, jos olisin voinut. Mutta Juha ymmärtää, että esivallan käskyä vastaan ei voi asettua. Eipä ei...