Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Ah yöhyt hellä, joka lempeydellä maan huolit huntuus iankaikkiseen, näin maata suo maailman sydämellä sa lapses, unelmiinsa uupuneen, kuin sallit, ett' on tupa tähtösellä ja laineell' liikkuvalla linna veen, myös piha pitkä ilman pilvyellä tai talo nousta taivaan autereen; tyyssija heillä tyyni on, mut kellä on rauha riutuvalla rakkauteen?
Me ilmi-tuhon Olemme omat, kelle tulkohonkin Rukoilemamme voitto; joko sua, Kuin vierast' ilkiötä, talutellaan Kahleissa Rooman kaduilla, tai astut Sa voittoriemuin maasi raunioilla, Kädessä palmu, siit' ett' uljahasti Sa vaimos veren vuodatit ja lapses.
Eräänä kertana meni Juuse taasenkin köyhäinhoidolta apua hakemaan. Paikkakunnalla oli köyhäinhuone laitettu hallituksen käskystä, niinkuin muuallekin. "Ei, hyvä ihminen, meillä ole mitään antamista, mutta laita lapses köyhäinhuoneesen, niin ainahan he siellä jotakin ravintoa saavat. Koeta sinä itse vaimosi kanssa elätellä itseäsi, kuten parhaiten taidatte", sanoi köyhäin hoidon esimies.
Rumpu soimaan! TIMON. Oi, ett' on luonnon nälkä, vaikka potee Kovuutta ihmisten! Sama siemen, Jost' ylvä lapses, ihminenkin, alkaa, Se siittää mustan konnan, sinikäärmeen, Sokean kyyn ja kultakuori vankaan Ja kaikki hirmuluomat taivaan alla. Miss' elontulta Hyperion hehkuu. Ken ihmislapsiasi vihaa, hälle Povestas rikkaast' anna juuri-raiska!
Iki-sääntöjä sääs' Sanas valtoamaan; Eikä kruunusi all' Vähäks' aikoakaan Sinun harmene pääs; Ja sun on vapaus, Kuten kirkkautes; Eikä tanterehes, Rajaton avaruus, Sua mahdutakaan Lapses orja on vaan! Sua liikuta ei, Ettei suotuna lie Hälle valtoja tai Valon voittosa työ; Että huolia vaan, Sora, synkeys, yö Peru on, jonka sai Isän-kartanostaan Joka rikkahin on!
Mut maani, Sun lapses orvoiks jää ja tyttäres Sulhoitta kuolee taikka leskenä. Tää kaikk' ois halpa vahinko! vaan jos Vihollinen nyt ryntää niskoillemme, On maamme voimaton pois urhot on. Haa, vaimo! Lapsettaako sua taas? ELMA. Jos lapsettais.
Kuin monta vuosisataa, monta Verinen on sun taivahas? Kuin kauan sorto Niilin mailla, Hedelmäisillä, voimakkailla, Kuin kauan polkee muistojas? Kuin kauan lapses kahlehissa On voimatonna, hervoksissa, Mies itseään ei auttamaan? Vapaus saatu vierahalta Vaan uuden orjuuden on valta, Vapaus etsi povestas!
Martina oli niin liikutettu, ettei hän taitanut mitään puhua; hän kumartui ainoasti alas nukkuvan lapsen puoleen ja kuunteli himarruksella sen hiljaista hengitystä. "Panen nyt vähäksi aikaa lepäämään tänne lapses luoksi," sanoi Elsa liikutetulle äidelle. Viimemainittu katsahti ylös ihmetellen. "Iloitse!" lisäsi ensinmainittu, "että kaikki on onnellisesti päätynyt!
Päivän Sana
Muut Etsivät