Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Vaimon vaiettua puhui mies: "Siis ei tänään ole käynyt kuten Domaldin, vaan kuten Isakin uhrattaessa kävi. Katso, minäkin olin uhrata lapseni, ei Abrahamin mielessä, totellakseni Jumalaa, vaan vihastuneille, vanhoille jumalille sovitus-uhriksi, ja olin myöskin päättänyt, että käyttäisimme lapsemme lihan ravinnoksi ja siten pelastuisimme nälkään nääntymästä!
Fredrik ei ollut ottanut osaa tähän keskusteluun, vaan puheli iloisesti Lillin kanssa. Katsoin häneen, ja hirveä tuska vihloi sydäntäni. Sota! Ja hänen, joka oli minulle kaikki, täytyi myös mennä mukaan. Ajattelin hänet haavoitettuna, rikki-ammuttuna ja meidän lyhyen onnemme raunioina, ennenkuin se oli ehtinyt kukoistaa. Pieni lapsemme, joka pian tulisi maailmaan, syntyisikö se isätönnä?
Tyttäriäkin oli viisi, vaan yksi niistä kuoli, ja silloin tuntui kuin osa ruumistani olisi kätketty maanpoveen; se asia oli mielestä menemätön. Lapsemme eivät ole olleet vahvaluontoisia, vaan heikkoja, niin että niitä on ollut tarkasti hoitaminen, jos mieli oli tulla niistä eläjää.
Hän on ainoa lapsemme, ja kuka meitä lohduttelisi vanhoilla päivillämme, kun tuon noin lempeän, ainoan lapsemme ajaisit pois. Eihän hän ole koskaan ennen pahoittanut mieltäsi. Anna nyt vihasi lauhtua ja anna Marin olla kotona. Voi kuule Mauno! Onhan hän oma lapsesi!" rukoili lapsensa etua valvova äiti. Maunon otsa rypistyi. "Minulla ei ole lasta.
Niin, hän ei tahtonut oikein perehtyä uusiin oloihin sanoi professori ystävällisesti minun kukkani oli liian syvään juurtunut lapsuudenkodin maaperään, vaan suokoon Jumala, että meidän lapsemme oppivat samalla tavalla rakastamaan kotiaan, kuin äitinsä, sillä jalompaa, hellempää ja parempaa olentoa kuin sinä, pieni sydänkäpyseni, ei ole maailmassa, sen minä uskon järkähtämättömästi
Lyö tässä lapsemme ruumiin ääressä. Ville kuollut! SILJA. Kuollut. Päässyt pois synnistä ja murheesta. Sieltä hän nyt autuudestaan katselee meitä, jotka riehumme täällä ja intoilemme emmekä anna hänen tomulleenkaan rauhaa. Meidän ainoa poikamme! SILJA. Noin hiljainen ja tyven on kuolema. Elämässä surraan ja murehditaan. Mitä varten? Turhaa kaikki.
"Helgolantilaisen mielestä ei mikään vedä vertoja hänen saarellensa ja Pohjanmerelle, jossa hän on oma herransa." "No," sanoi Liddyn isä, "tulkoon siis ainakin lapsemme kallis hoitaja meille kunnioitettavaksi ja pidettäväksi oikeana äitinämme. Mutta Vilhon täytyy oppia uljaaksi merimieheksi, ja kerran tahdon nähdä häntä komean laivan kapteenina.
"Luultavasti se tieto, että jotakin on ilmaantunut, ei äkki-arvaamatta kohtaa teitä. Minä olen ehkä maininnut teille jossakin edellisessä tilaisuudessa, että olen odottanut jotakin semmoista tapausta". Mrs. Micawber ja lapsemme seuraavat minua.
Nytpä maljoille On kunniaksi tyhjentyä taas Onneksi Meijerhoffin, sinulle Iloksi, lapsemme, ja terveiksi Vanhempais suomaan rakkautehen! Jokainen ottaa pöydältä täytetyt maljat; Salla vastahakoisesti. Karneoli, Ametisti, Krysoprasi Ja agati, Niinpä jaspis, Savutopasi, Opali ja Kalkedoni. Nää kiiltokivet lahjoittaisin, Kun Sallan omakseni saisin.
VALLESMANNI. Tämä tunnustus tuli sitten vallan odottamatta teille vanhemmille? KORTESUO. Tunnustus? Niin, tunnustus tuli odottamatta. VALLESMANNI. Mutta rikoksesta tiesitte jo tätä ennen, niinkö? KORTESUO. Eilen illalla vasta. Siitä saakka olemme olleet kuin huumeessa. Emme ole tienneet paljon sinne eikä tänne. RIIKKA. Emmehän me voineet ruveta ilmiantajiksi oman lapsemme ilmiantajiksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät