Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
HANNU. Se lähtö-laulu mulle kyll' on tuttu, Jost' ennenkin jo parkui vaimot, lapset, Kun hyvästäissään urhot lauloivat, Se kuuluu näin, se kuulkaa kyyneleittä. Lausuu. Ei korpikarhuin seurassa Voi loistaa maine sankarin, Kun hongat ei voi haastella Ja ihmiskieltä puuttuu linnutkin.
Me menemme huomenna Helsinkiin, jotta tiesi milloin tapaamme toisiamme, lausui Jaakko, etkö tahdo käydä luonamme tänään? En, en. Me eroamme siis nyt? lausui Jaakko. Niin niin; ja: Kun eronhetken kellot soi, ken kyyneleittä olla voi.
Sellainen rauha oli vallinnut meidät, että me jäimme mykiksi, ilman kyyneleittä. Me tunsimme ainoastaan hiljaista kaipausta nähdessämme tuollaisen yksinkertaisuuden kuolemassa. Hämärä tuli; Lazare sedän jäähyväiset olivat jättäneet meihin samallaisen lohdutuksen kuin jäähyväiset auringolta, joka illalla kuolee, syntyäkseen uudelleen aamulla.
Kun atria oli loppunut ja rouva Guldborg oli kertonut mestari Petterille ja hänen tyttärillensä kohtalonsa, joka ei tapahtunut monitta kyyneleittä, vei Ingeborg rakkaan vieraansa sekä hänen piikansa iloisaan kammariin, jossa oli kaksi sänkyä, toivotti heille hupaista yötä, suuteli jo nukkuvaa Valdemaria ja jätti heidät yksinään.
Lyyli ei puhunut mitään; hän ei itkenyt, hän ei valittanut, hän kärsi kaikki salaisesti sydämessään, seuraten silmillään sulhoaan, joka uljaasti, vaikka raskautetuin sydämin, ratsasti pois. Hänen sydämensä oli lii'aksi täynnä voidakseen sitä kyyneleittä tyhjentää.
Puhkes joukko suurest' itkemähän, Kukaan seisonut ei kyyneleittä, Mutta neitin kyynelehet loisti, Pitäin kättä kaatuneen, hän lausui: "Vietetä ei murhein muistoasi, Ei kun sen, mi lähtee, unhohtuupi; Suree isänmaasi sua, niinkun Lämmin kesä-ehto kastett' itkee, Täynnä loistoo, riemua ja laulua, Syli auki aamuruskoo kohden." Sven Duuva.
Päivän Sana
Muut Etsivät