United States or Cabo Verde ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ymmärrättehän sen, että jos maaseutu tyhjäytyy väestöstä ja kaikki tulevat kaupunkeihin eikä maantöitä enää tehdä, silloinhan koko kansan perii hukka. Kuka maksaa palkat virkamiehille? Kuka ostaa ja myy pitäen yllä liikemaailman, jos maatilat tulevat metsätiloiksi? Jos itsenäinen talonpoikaisluokka häviää, missä silloin on maan turva? Maansa myyminen on isänmaan kavaltamista, kuulitteko!...
Ja humalassa nuo lienevät olleetkin, koska pitivät niin suurta ääntä. HEIKURA. Kuulitteko, mitä he puhuivat? MATLENA. Toinen kehui, että oli ottanut jotakuta kauluksesta kiinni ja paiskannut lattiaan. TIRKKONEN. Ne ne olivat. HEIKURA. Mihinkä suuntaan menivät? MATLENA. Sinne Kehvon sahalle päin, jossa ne enimmiten aina oleskelevatkin, tuommoiset ihmiset. HEIKURA. Nyt hyvää kyytiä jäljessä.
Niin, kuulitteko, sertinkipaita ja kukka, käteen ja ranssi...» Tiina Katri ja Holpainen katsoivat toisiinsa. Tuo äkkinäinen puhetulva teki miehen uudelleen levottomaksi. Mutta Tiina Katri lausui tyyneesti: »Pane pitkällesi sinne vaatekasalle, Mari ja koeta nukkua. Olethan ihan lävitse uupunut. Näytäs, minä laitan sinulle päänaluista. Kas noin, rupea tuohon.»
"Koska olin pyytänyt häntä tulemaan minun luokseni. Kun häntä ei kuulunut, alkoi minua ihmetyttää ja kuultuani huutoa nummelta, aloin luonnollisesti pelätä, että hänelle olisi jotain tapahtunut. Mutta muuten" ja nyt siirtyi hänen katseensa taaskin minusta Holmesiin "kuulitteko mitään muuta kuin huutoa?" "Emme", vastasi Holmes, "kuulitteko te?" "En." "Mitä tarkotatte sitten?"
Hynttäntyy ja purjetuuli Hynttäntyy ja purjetuuli Kuulitteko kuulitteko, hyvät ihmiset! Hän oli palkinnut Mattia hävittämään testamenttia Lurjus, heittiö! Minä sinut tapan. MATTI. Olehan vait, ja kuule ensin, mitä sanon. Itse annoit minulle rahaa viinaan ja sitä kun join, tulin humalaan. Ehk'en selvällä päällä olisi siitä Eerolle kertonutkaan, mutta silloin sen tein.
"Kuulitteko, isä?" kysyi Martti loistavin silmin. "Kuulin, kuulin", sanoi Kirri hämmästyneenä. "Tuommoista ihmistä me tahdoimme miniäksemme ja pojallemme vaimoksi! Nyt hänen sydämensä tuli näköisälle. Nyt rupean huomaamaan, että tosiaankin siveys maksaa ihmisellä enemmän kuin raha-tuhannet.
Silloin astui Iikka rohkeasti esiin ilosta loistavin silmin. »Kuulitteko pojat?» huusi hän. »Tämä kenraali lupasi vapauttaa kaikki vankimme venäläisten käsistä!» Kyllä sotamiehet olivat kuulleet De la Barren lupauksen. Heidän suruiset kasvonsa kirkastuivat ja hetken toivosta innostuen huusivat sotilaat yhteen ääneen: »Eläköön Labar!»
Elli hoi! huusi hän, ja lapset huusivat mukana. Silloin pääsi Elliltä naurun tirskahdus, ja hän äänteli alas: Uu uu! mutta ei äiti eivätkä muutkaan huomanneet, vaikka hän vähän kurkisti kellarin päädyn ylitse. Missä sen ääni kuului? ... kuulitteko, lapset? Uu piilossa ... uu kellarin katolla ... uu! Nyt hänet jo huomattiin, ja häneltä pääsi itseltään hillitön nauru.
Oi, olkaa laupias ! Rauhoittukaa, ja puhukaamme järkevästi keskenämme. Kuulitteko te sen, Olaf Skaktavl? Vai oliko se unta? Kuulitteko te, mitä hän sanoi? Ei se ollut unta, Inger-rouva. Oi, te tiedätte sen! Te, Te, . Mutta missä hän on? Missä häntä pidätte? Mitä aiotte hänelle tehdä? (Huutaa.)
Kissat syövät ruohoa! URMAS Vähän levottomasti: Niin niin. TAAKANKANTAJA Yhä kiinteämmin: Kissat syövät ruohoa! URMAS Niin niin ... kyllä olen huomannut. TAAKANKANTAJA Kissat syövät ruohoa sähähtäen: tulee sade! Jää takanojoon vetäytyneenä tuijottamaan kammottavasti avoimin silmin. Hätkähtää äkkiä, kuuntelee: Kuulitteko, kuulitteko!? Kiire, kiire, kiire... Ryntää ulos, tiuvut rajusti soivat.